Opetushallitus: Tekniikan ja palvelualojen osaajia tarvitaan lisää – "Osaajia pitää saada Suomeen myös maahanmuuton kautta"
Suomessa tarvitaan entistä enemmän koulutusta erityisesti tekniikan koulutusohjelmiin ja palvelualoille.
Näin arvioidaan Opetushallituksen ja Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) tuoreessa raportissa, joka ennakoi työvoiman koulutustarvetta. Raportissa ennakoinnin ajanjakso ulottuu vuodesta 2019 vuoteen 2040.
Raportin mukaan suurinta lisäkoulutuksen tarve on tekniikan koulutusalalla, jolla tarvitaan 16 500–19 000 uutta tutkintoa vuosittain. Vaihtelua tuo kaksi eri skenaariota, joiden pohjalta tarkastelua on tehty. Toisessa oletetaan nykyisen kaltaisen kehityksen jatkuvan, ja toisessa nojataan vahvasti osaamisen kehittymiseen ja digitaalisuuteen.
Ennakoinnin mukaan tekniikan alalla koulutusta pitäisi lisätä 22–41 prosenttia nykyisestä, sillä tutkintojen vuosimäärä on nyt 13 500. Suhteellisesti suurin koulutustarve tekniikan alalla on yliopistokoulutuksessa.
Kaiken kaikkiaan koulutuksen tarve on suhteellisesti suurinta palvelualoilla, joilla raportin mukaan lisäystä pitäisi olla 31–48 prosenttia nykyisestä.
Lisää koulutusta tarvitaan myös terveys- ja hyvinvointialoilla, maa- ja metsätalousalalla sekä yhteiskunnallisilla aloilla. Sen sijaan kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä humanististen ja taidealojen tutkintoja suoritetaan jonkin verran työvoimatarvetta enemmän.
Tulevaisuuden koulutustarpeita ennakoitaessa on Opetushallituksen tiedotteen mukaan otettu huomioon se, että lähes puolet Suomen nykyisestä työvoimasta eläköityy vuoteen 2040 mennessä.
Ammattiryhmistä eniten eläköidytään sosiaali- ja terveysalalla, jonka henkilöstöstä lähes 190 000 ihmistä eli yli puolet jää eläkkeelle.
– Eläköityneiden työntekijöiden korvaamiseen ja uusiin työpaikkoihin tarvitaan 1,25–1,37 miljoonaa uutta työntekijää vuosina 2020–2040, sanoo opetusneuvos Kari Nyyssölä tiedotteessa.
Määrällisesti työvoiman tarve kasvaa Opetushallituksen mukaan erityisesti vuokraus- ja tukipalveluissa, kiinteistöalalla sekä liiketoiminnan ja kehittämisen palveluissa, joissa tarvitaan noin 26 000–40 000 uutta työntekijää. Työvoiman tarve vähenee eniten kaupan alalla, koulutuksessa ja julkisessa hallinnossa.
Uusissa avautuvissa työpaikoissa tarvitaan korkeampi koulutustaso kuin työntekijöillä on tällä hetkellä, raportissa arvioidaan. Tulevaisuuden työvoimasta noin 47 prosentilla pitäisi olla ammatillinen koulutus, 30 prosentilla ammattikorkeakoulu- ja 22 prosentilla yliopistokoulutus. Korkeakoulutuksen tarpeen kasvua raportissa selitetään sillä, että työelämä nojaa jatkossa entistä enemmän asiantuntijoihin.
Ennakoivan raportin mukaan nuorista ikäluokista ei riitä tarpeeksi työvoimaa avautuviin työpaikkoihin tai edes korvaamaan eläköitymisiä.
– Osaajia pitää saada Suomeen myös maahanmuuton kautta, jotta työvoiman tarve saadaan jatkossa turvattua. Lisäksi työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä täytyy kannustaa siirtymään työelämään ja aikuiskoulutusta sekä jatkuvaa oppimista täytyy vahvistaa, toteaa tiedotteessa opetusneuvos Maria Clavert.
Opetushallituksen mukaan myös työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia on parannettava kaikilla koulutussektoreilla, erityisesti turvaamaan korkeakoulutetun työvoiman tarjontaa.