"Ollaanko matkalla liittovaltioon?" — EU-komission kohuesitys oli kyselytunnin kuuma aihe
Oppositio peräsi hallitukselta odotetusti kantaa EU-komission esittämään jättimäiseen elvytysrahastoon eduskunnan kyselytunnilla.
Perussuomalaisten Vilhem Junnila kysyi, aikooko Suomi antaa siunauksensa 750 miljardin euron koronapaketille, josta 500 miljardia olisi avustuksia jäsenmaille ja 250 miljardia lainoja.
Vilustunutta pääministeri Sanna Marinia (sd.) tuurannut valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) vastasi, ettei hallitus ole vielä ehtinyt käydä läpi vasta eilen annettua monimutkaista esitystä.
Lisäksi Kulmuni toisti näkemyksensä, jonka mukaan esitystä ei voi hyväksyä sellaisenaan.
Rahaministerin mukaan esitys muuttaisi EU:n ”perusfundamentteja”.
Lisäksi Kulmuni painotti, ettei Eurooppa nouse koronakriisin raunioilta vain ottamalla velkaa.
Hänestä EU:n jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, tarvitsevat kipeästi rakenteellisia uudistuksia.
Solidaarisuudelle on kuitenkin tilausta, sillä yksittäiset jäsenmaat eivät itse ole syypäitä koronataistelun aiheuttamiin talousvaikeuksiin.
Kulmunista vientivetoisen Suomen kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että EU-talousalue pidetään voimissaan.
Pysyvien blokkien luominen olisi onnetonta.
Tytti Tuppurainen (sd.)
Oppositiopuolue kokoomus hiillosti hallitusta siitä, ettei se ole asemoinut Suomea osaksi niin sanottua ”nuukaa nelikkoa”, johon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi.
Maita yhdistää tiukka yhteisvastuullisuuden vastustaminen.
Kulmunin mukaan hallitus tekee yhteistyötä eri EU-maiden kanssa tapauskohtaisesti.
Eurooppa- ja omistusohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) lisäsi, että Suomen tavoite on vahva ja yhtenäinen EU.
Visioon ei Tuppuraisen mukaan kuulu eripuraisten ryhmittymien muodostaminen unionin maiden välille.
– Pysyvien blokkien luominen olisi onnetonta, Tupparainen vastasi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolle, jonka mielestä pienten pohjoisten maiden tulisi vetää yhtä köyttä.
Keskustan Anne Kalmaria hämmensi se, että EU-komission esityksestä ”maalattiin musta mörkö”.
Kalmari muistutti, että esimerkiksi Elinkeinoelämän keskustaliitto (EK) näytti vihreää suurille investoinneille.
– Tässä on luotu sellaista mielikuvaa, että näillä päätöksillä Suomi menisi liittovaltioon ja rikkoisi bail-out -säännön ja vastaisi muiden veloista. Haluan yksiselitteisen vastauksen: ollaanko matkalla liittovaltioon?
Kulmunin mukaan jokaisen maan pitää vastata omista veloistaan myös akuutin koronakriisin jälkeen.
Lisäksi EU:n on vältyttävä investointilamalta, jotta se pärjää maailmankaupassa Yhdysvalloille ja Kiinalle.