Niinistön uudenvuodenpuheessa kyberturvallisuus oli tarpeellinen ja hyvä nosto, arvioi Upin tutkija
Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessa kyberturvallisuuden nostaminen esille oli huomionarvoista, arvioi vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.
Pesun mukaan se, että Niinistö nosti puheeseen juuri kyberturvallisuuden monien mahdollisten teemojen joukosta, oli presidentiltä selvä valinta ja myös viesti.
– Tutkijoilla on aika vahva näkemys, että kyberpuolessa on vielä kehitettävää, joten se oli tarvittava ja hyvä nosto, Pesu sanoo STT:lle.
Kyberhyökkäykset olivat loppuvuoden aikana näkyvästi esillä etenkin eduskuntaan kohdistuneen kyberiskun sekä Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron vuoksi.
Niinistön mielestä sana ”tietomurto” antaa liian harmittoman vaikutelman kummassakin tapauksessa. Hän itse puhui kyberhyökkäyksistä. Ne ovat presidentin mukaan hyökkäyksiä yksilöitä ja koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan.
– Niitä on kyettävä torjumaan paremmin, kansainvälisestikin, Niinistö sanoi.
Pesun mukaan mielenkiintoista oli Niinistön maininta siitä, että turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten puitteiden tulee olla ajan tasalla. Tämän Pesu arvelee viittaavan lainsäädäntöön.
– Viranomaistoiminta tietysti pohjaa lakiin, ja pitkälti kysymys on siitä, millaisia mahdollisuuksia viranomaisilla on turvallisuusuhkien torjumiseksi. Selvästi (Niinistön) näkemys on, että siltäkin osalta meillä ehkä toimintamallit ja lainsäädäntö vaatisivat jotakin päivitystä, Pesu arvioi.
Niinistö puhui myös ”eräänlaisesta sivistysvaltion dilemmasta”. Niinistön mukaan kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan turvaamaan muita.
– Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle? Niinistö sanoi.
Pesun mukaan kyse oli ilmiselvästi al-Holin tapauksesta, vaikka Niinistö ei siihen suoraan viitannutkaan.
– Hän toisti viime vuoden kantojaan siitä, että Suomi ei saa ainakaan olla lepsumpi kuin verrokkimaat, mitä tulee toimenpiteisiin.
Pesu pitää huomionarvoisena, että Niinistö ei mitenkään suoraan siunannut hallituksen toimintaa al-Hol-asiassa, joskaan presidentti ei sitä suoraan kritisoinutkaan.
Niinistö myös huomautti, että koko yhteiskunnan turvallisuuden ja yksilön oikeuksien puntaroinnissa on toistaiseksi päädytty Euroopassa kovin erilaisiin ratkaisuihin.
Pesun mukaan on tiedossa, että Suomen linja on ollut hieman erilainen verrattuna muihin Pohjoismaihin tai suurimpaan osaan Euroopan maista.
– En tiedä, voiko sitä tulkita epäsuoraksi kritiikiksi, mutta ainakin sen pystyi tulkitsemaan niin, että presidentti selvästi näkee, että tässä asiassa on vakavia turvallisuusdimensioita, jotka pitää ottaa huomioon tulevissa päätöksissä, Pesu arvioi.
Puheeseen ”sivistysvaltion dilemmasta” sisältyy Pesun mukaan viesti siitä, että al-Hol-asiassa ei välttämättä ole yhtä oikeaa tapaa toimia, ja että asia on aika kimurantti.
Pesun mukaan Niinistön uudenvuodenpuhe erosi aiempien vuosien puheista siinä, että varsinaista kansainvälisen politiikan analyysiä oli tänä vuonna vähän. Niinistö ei puhunut esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleista eikä luonut katsausta siihen, mitä alkava vuosi voi tuoda tullessaan.
– Varmaankin siellä Linnassa katsottiin, että nyt on syytä keskittyä tähän koronateemaan ja juuri yksilön näkökulmasta, että miten siitä selvitään.
Pesun mielestä oli odotettua, että koronateema hallitsee presidentin uudenvuodenpuhetta.
– Oli aika vahva viesti, että yksilön valinnoilla on vaikutusta siihen, miten tätä pandemiaa torjutaan.