Naisten tehtävät johtoryhmissä eivät tue urapolkua toimitusjohtajiksi
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on kasvussa, mutta kasvuluvut sisältävät ongelman.
Naisia on paljon tukitoimintojen johtajina, mutta varsinaisten liiketoimintojen johtajina heitä on vähän.
– Jos ajatellaan, kenestä tulee toimitusjohtaja, hän tulee harvemmin tukitoiminnoista, kertoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Keskuskauppakamarin vuosittaisen naisjohtajaselvityksen mukaan tukitoimintojen johtajista 41 prosenttia on naisia, mutta liiketoimintojen johtajista heitä on vain 11 prosenttia.
Kaikkiaan johtoryhmien jäsenistä naisia on 23 prosenttia.
Tukitoimintoja ovat muun muassa sijoittajasuhteet, viestintä, lakiasiat ja talousasiat.
Liiketoimintaryhmiä ovat erilaisista tuotteista tai palveluista vastaavat yksiköt.
Naisten osuus liiketoimintojen johdossa on toki kasvamassa. Heidän määränsä näissä tehtävissä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2011 lähtien. Lähtötaso oli kuitenkin matala.
Toimialoittain naisten osuus liiketoimintajohdossa vaihtelee voimakkaasti.
Terveydenhoitoalalla naisten osuus on lähes 30 prosenttia, kun teollisuustuotteiden valmistuksessa ja niihin liittyvissä palveluissa osuus on vain 3 prosenttia.
– Missä petraus pitäisi tehdä, on teollisuus, Linnainmaa sanoo.
Suomessa naistoimitusjohtajien osuus on noussut seitsemään prosenttiin viime vuoden neljästä prosentista.
Naisjohtajien vähäinen määrä pörssiyhtiöiden johtopaikoilla johtuu osin perinteistä ja osin naisten omasta aloitteellisuudesta, arvioi peliyhtiö Rovion toimitusjohtaja Kati Levoranta.
Hänen mukaansa naisten määrän kasvu pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina ja hallituksissa on toki hieno asia.
– Tyypillisesti johtajat ovat olleet miehiä ja ehkä on ollut helpompaa valita seuraajaksi tai olla mukana valitsemassa johtotehtäviin miehiä, Levoranta sanoo.
Hän sanoo, että toisaalta naisillakin voisi olla hieman enemmän rohkeutta pyrkiä johtotehtäviin.
– Kyllä siellä otetaan mukaan ja pärjää, kun uskaltaa mennä, Levoranta sanoo.
Peliyhtiöiden johdossa naisia on maailmallakin suhteellisen vähän.
Hiljattain pörssiin listautuneen Rovion työntekijöistä naisia on noin 28 prosenttia ja johtoryhmästä reilut 37 prosenttia.
– En ole henkilökohtaisesti havainnut, että on haitannut olla nainen tällä alalla. Olen saanut vastuullisia tehtäviä, kun olen uskaltanut nostaa käden pystyyn ja ottaa tehtävät vastaan, Levoranta sanoo.
Naisten osuuden kehittyminen pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmien jäseninä on ollut nousujohteista jo pitkään.
Erityisesti naistoimitusjohtajia on kuitenkin edelleen vähän.
Toimitusjohtajista naisten osuus on silti kasvanut meillä suuremmaksi kuin Ruotsissa, jossa kehitys on pysähtynyt noin viiteen prosenttiin.
Suomessa naistoimitusjohtajien osuus on noussut seitsemään prosenttiin viime vuoden neljästä prosentista.
Naisia on toimitusjohtajina nyt yhdeksän. Luku on niin pieni, että yksikin uusi nimitys tai yhdetkin potkut heilauttavat prosenttia voimakkaasti.
Helsingin pörssissä on tällä hetkellä 129 yritystä.
Ensimmäinen naistoimitusjohtaja, Suomisen Nina Kopola, nimitettiin vuonna 2011. Hän oli pitkään ainoa naispuolinen toimitusjohtaja suomalaisissa pörssiyhtiöissä.
Tänä vuonna muun muassa Nokian Renkaat on saanut toimitusjohtajakseen Alkosta siirtyneen Hille Korhosen. Kulutustavaroita valmistava Fiskarsin johtoon on nimitetty Pauligilta siirtynyt Jaana Tuominen.