Myyttinen rajatunturi tunnetaan Joulupukin kotina – mutta miten se sellaiseksi päätyi?
Kemihaaran erämaassa Suomen ja Venäjän ja rajalla sijaitseva Korvatunturi tunnetaan Joulupukin kotipaikkana.
Mutta miksi Lapin kaikista tuntureista juuri Korvatunturi? Hankalampien yhteyksien päässä sijaitsevaa paikkaa kun saa Suomesta hakea.
Yleiseen tietoisuuteen Korvatunturin ja Joulupukin yhteys tuli vuonna 1927, kun Markus-setänä tunnettu Yleisradion toimittaja Markus Rautio nimesi Korvatunturin Joulupukin kotipaikaksi. Raution mainitaan selittäneen, että Korvatunturilla on kolme ”korvaa” eli huippua, joiden avulla joulupukki ”kuulee” lasten lahjatoivomukset ja kiukunpuuskat.
Rautio ei kuitenkaan edes maininnut episodia vuonna 1957 julkaisemissaan muistelmissa, eikä hän välttämättä vetänyt Korvatunturia omasta hatustaan.
Kielitieteilijä Osmo Ikola on väittänyt, että Rautio ei keksinyt Korvatunturia Joulupukin asuinpaikaksi omasta päästään, vaan vahvisti vanhemman uskomuksen.
Ikolan mukaan tarinoita Korvatunturista Joulupukin kotipaikkana kerrottiin jo hänen lapsuudessaan 1920-luvun alussa vierailuilla hänen isovanhempiensa luona Loimaan pappilassa. Ikolan mukaan uskomus tunnettiin ainakin Satakunnassa, Hämeessä, Viipurin seudulla ja Tornionjokilaaksossa.
Joulupukin sijoituspaikaksi hieman taianomaiseltakin näyttävä Korvatunturi sopii sinänsä hyvin. Korvatunturi on vuorimainen, ja sen terävät, suden tai ketun korvilta taivasta vasten näyttävät huiput tekevät siitä poikkeavan muihin tuntureihin verrattuna.
Lähimmälle tielle on matkaa parikymmentä kilometriä ja Savukosken kuntakeskukseen yli sata. Vaikeasti tavoitettava ja vielä rajavyöhykkeen varjelema Korvatunturi on saanut säilyttää erämaisuutensa.
Korvatunturi ei ole koskaan ollut kokonaan Suomea. Venäjän vastainen raja kulkee keskimmäisen huipun kohdalta. Ennen talvi- ja jatkosotaa raja jatkui noin 200 kilometriä koilliseen Petsamoon.
Korvatunturi kohoaa korkeimmalta, keskimmäiseltä huipultaan 483 metriin merenpinnasta. Huippu on juuri valtakunnan rajalla. Tunturin etelärinne on hyvin jyrkkä ja pohjoisrinne loiva.
Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä, jonne retkeilijä tarvitsee rajavartiostolta erikoisluvan. Mukana pitää olla myös opas joko rajavartiostolta tai paikallisilta matkailuyrittäjiltä.
Artikkeli on julkaistu alun perin 24. joulukuuta 2024.