Tämä vakava ilmiö yleistyy työelämässä: "Voi tulla tunnesäätelyn haasteita"
Palautumisen ongelmat ovat yleisiä suomalaisessa työelämässä, ja ne ovat todennäköisesti yleistyneet entisestään 2020-luvulla, arvioi Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anniina Virtanen.
– Hyvin monessa työssä vaatimustaso on kasvanut ja työ nopeutunut: käytetään erilaisia järjestelmiä ja sovelluksia ja ollaan koko ajan tavoitettavissa, mikä kiihdyttää työtahtia ja tuo mukanaan palautumisen haasteita.
Jos työpäivä jatkuu hektisenä ilman selkeitä taukoja, päivään ei välttämättä kerry lainkaan palauttavia hetkiä. Moni voi teknologian turvin tehdä työtään missä ja milloin vain, minkä seurauksena työn ja muun elämän välinen raja herkästi hämärtyy ja työt valuvat myös vapaa-ajalle.
Virtasen mukaan jopa neljäsosa työikäisistä suomalaisista on joko uupuneita tai vaarassa uupua, mikä osoittaa hänestä hyvin palautumisen riittämättömyyden työelämässä.
Virtanen huomauttaa, että palautumisen ongelmia koetaan hyvin erityyppisissä töissä.
Fyysisesti kuormittavissa työtehtävissä korostuu fyysisen palautumisen eli levon merkitys.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työn vaatimukset voivat olla kovia, aikataulut tiukkoja ja käsiteltävät asiat kuormittavia.
– Sote-alalla on paljon myös eettistä kuormitusta, eli jos työntekijä ei pysty esimerkiksi tiukkojen resurssien vuoksi tekemään työtään parhaaksi katsomallaan tavalla, tämä voi vaikuttaa palautumiseen erityisen paljon.
Tietotyössä sen sijaan korostuu usein kognitiivinen kuormitus. Työpäivän aikana saattaa olla paljon palavereja ja käsiteltävänä valtava määrä informaatiota. Lisäksi viestejä tulee monesta eri suunnasta ja koetaan paineita monen asian tekemiseen yhtä aikaa.
Virtasen mukaan fyysinen palautuminen hidastuu iän myötä. Sen sijaan henkinen palautuminen on iäkkäämmillä työntekijöillä usein nuoria parempaa, ja varsinkin moni nuori aikuinen kokee työnsä hyvin henkisesti raskaaksi.
– Ikääntyneille on ehkä ihan jo kokemuksen myötä kehittynyt toimivia keinoja säädellä omaa kuormitustaan ja suhtautua työhön sellaisella tavalla, joka ei kuormita yhtä paljon.
Jotta työ ei käy liian kuormittavaksi, siitä olisi tärkeä palautua päivittäin – mieluiten pitkin työpäivää, mutta viimeistään työpäivän jälkeen. Hyvin usein tämä ei kuitenkaan toteudu. Omaa työstä palautumistaan voi edistää monin keinoin, kertoo organisaatiopsykologi ja työelämävalmentaja Mari Laari.
Heti aluksi olisi hyvä aloittaa keskustelu siitä, millainen kulttuuri työpaikalla on.
– Voiko työpäivänkin aikana palautua pitämällä taukoja ja irrottautumalla työpisteeltä? Jos työssä itsessään on jotain sellaista, joka estää palautumista tai altistaa uupumukselle, tarvitaan muokkausta koko työkokonaisuuteen ja apua esihenkilöltä tai työyhteisöltä.
Työpäivän aikana olisi myös tärkeää keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan.
Työpäivän päätteeksi Laari kannustaa pohtimaan, mitä päivästä jäi käteen: oliko positiivisia tunnekokemuksia tai uuden oppimista. Varsinkin negatiiviset asiat olisi hyvä kirjoittaa ylös ja samalla hieman jo kartoittaa, mitä niiden kanssa voisi tehdä seuraavana päivänä.
– Tällä tavalla luodaan itselle ajatus, että nyt suljen tämän työpäivän ja saan siirtyä vapaalle.
Vapaa-ajalla tärkeintä olisi olla miettimättä työtä ja keskittyä muihin, mielellään mahdollisimman mielekkäisiin ja aidosti rentouttaviin asioihin.
Jos työstä palautuminen jää pidempiaikaisesti heikoksi, seurauksena voi olla monenlaisia varoitusmerkkejä, joihin olisi hyvä puuttua ajoissa. Pitkään jatkuessaan heikko palautuminen voi johtaa uupumukseen.
Laarin mukaan olennaista on esimerkiksi se, miten ihminen voi vapaapäivien jälkeen: onko olo rentoutunut ja virkeä, ja ovatko ajatukset alkavasta työviikosta positiivisia.
– Entä tuntuuko työpäivän aikana, että saa asioita aikaiseksi, vai onko vaikeuksia tarttua työhön. Ja onko työpäivän päätteeksi sellainen olo, että onpa kiva siirtyä vapaa-ajalle, vai onko ihan kaikkensa antanut eikä jaksa enää mitään. Työpäivän jälkeen pitäisi olla vielä virtaa jäljellä myös vapaa-ajan menoihin, Laari kuvailee.
Heikko palautuminen tuo usein mukanaan jonkinlaisia univaikeuksia.
– Jos herää keskellä yötä miettimään työasioita, se on jo hyvin selkeä työstressin merkki.
Palautumisen ongelmat voivat herättää monenlaisia fyysisiä tuntemuksia, kuten korkeaa sykettä tai vatsavaivoja. Kognitiivisia merkkejä voivat olla muisti- ja keskittymisongelmat tai päätöksenteon vaikeudet.
– Lisäksi voi tulla tunnesäätelyn haasteita, eli pinna voi olla kireällä ja saattaa ärsyyntyä helposti pienistäkin asioista.
Jos palautumisen ongelmat ovat edenneet työuupumuksen puolelle, tyypillisiä oireita ovat Laarin mukaan ilon katoaminen sekä kyynisyyden ja merkityksettömyyden tunteet työtä kohtaan. Uupumusasteisessa väsymyksessä ei riitä, että nukkuu esimerkiksi viikonlopun hyvin, vaan väsymys ei vain hellitä.
– Toivoisin, että ihmiset tunnistaisivat palautumisen ongelmista kertovia merkkejä mahdollisimman varhain, jotta niihin olisi vielä energiaa puuttua, eikä ehdittäisi päätyä työuupumuksen tasolle, jossa tarvitaan usein jo radikaalimpia toimenpiteitä, kuten sairauslomaa.