Mattila: "Miksi hallitus haluaa vaikeuttaa tavallisten suomalaisperheiden arkea?"
Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) pitää kotihoidontuen uudistamista niin sanotun Norjan mallin mukaisesti kotoutumisen vahvistamiseksi kannatettavana.
Hän kuitenkin arvostelee tiedotteessaan hallituksen esitykseen sisältyvää muutosta, joka vaikeuttaisi myös kantasuomalaisten perheiden mahdollisuuksia järjestää lastensa hoito esimerkiksi isovanhempien avulla.
Mattila sanoo pitävänsä tärkeänä, että vasta maahan muuttaneet vanhemmat pääsevät nykyistä paremmin kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin ja lapset varhaiskasvatukseen oppimaan suomea tai ruotsia.
– Mutta isovanhempien apu lastenhoidossa ei ole kotoutumisongelma. Miksi hallitus haluaa samalla vaikeuttaa tavallisten suomalaisperheiden arkea, Mattila kysyy.
Hallituksen esityksessä (HE 69/2026 vp) kotihoidontuen saamiselle asetettaisiin lähtökohtaisesti kolmen vuoden Suomessa asumisen vaatimus.
Se koskisi vain lain voimaantulon jälkeen Suomeen muuttavia perheitä.
Mattilan mukaan esityksessä tehtäisiin kuitenkin toinen, kaikkia lapsiperheitä koskeva muutos. Kotihoidontukea voitaisiin jatkossa maksaa vain lasta pääasiallisesti hoitavalle vanhemmalle tai muulle huoltajalle.
Tällä hetkellä lapsen pääasiallinen hoitaja voi olla myös esimerkiksi isovanhempi tai aikuinen isosisarus.
Mattila kertoo, että Kelan tietojen mukaan vuoden 2024 lopussa kotihoidontukea maksettiin 920 lapsesta, joiden hoitajaksi oli ilmoitettu joku muu kuin lapsen vanhempi tai huoltaja. Jatkossa nämä perheet eivät saisi lainkaan kotihoidontukea.
– Monessa perheessä mummon tai papan apu mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ilman, että lapselle tarvitaan varhaiskasvatuspaikkaa, Mattila huomauttaa.
Keskustaedustajan mukaan osassa perheistä isovanhempien apu mahdollistaa pienelle vaippaikäiselle lapselle vanhempainvapaan jatkoksi kotihoidon ennen päiväkodissa aloittamista.
– Nämä ovat perheen kannalta toimivia ratkaisuja, jotka säästävät samalla verorahoja. Tällaista läheisten apua pitäisi arvostaa eikä hankaloittaa.
Mattila nostaa esiin myös perheet, joissa molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä, osa-aikatyötä tai työskentelevät eri aikoina ja pystyvät siksi järjestämään lapsensa hoidon itse.
– Hallituksen on varmistettava, etteivät nämä perheet menetä kotihoidontukea. Ei ole inhimillistä eikä mitään järkeä ohjata lasta varhaiskasvatukseen vain siksi, että lainsäädäntö ei tunnista perheiden erilaisia joustavia tapoja yhdistää työtä ja lastenhoitoa.
Mattila painottaa, ettei kotihoidontuen rajaaminen johda automaattisesti hallituksen tavoittelemaan kotoutumiseen.
Hallituksen lakiehdotuksessa esittämän arvion mukaan 1 050 vanhempaa jää hoitamaan lastaan kotiin ilman kotihoidontukeakin.
– Kotoutumista pitää edistää, mutta keinojen tulee olla vaikuttavia. Jos tavoitteena on saada vasta maahan muuttaneet vanhemmat osallistumaan kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin, tehdään uudistus, joka johtaa toivottuihin tuloksiin, Mattila sanoo.
– Samalla ei pidä rikkoa toimivia lastenhoitoratkaisuja perheissä, joita kotoutumistavoite ei koske millään tavalla, hän jatkaa.
Mattilan vaatii, että lakiehdotusta korjataan eduskuntakäsittelyssä, jotta isovanhempien ja perheiden läheisverkoston apu sekä joustavat lastenhoitoratkaisut ovat mahdollisia jatkossakin.