Ministeri Leppä ruokahävikistä: "Lainsäädäntöä voidaan muuttaa, mutta tuloksiin päästään vain yhteisellä tahdolla ja teoilla"

Ruokahävikki

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää Valtioneuvoston teettämän Lex Foodwaste -selvityshankkeen tuloksia tarpeellisena tietopääomana suhtautumisessa kasvavaan ruokahävikkiongelmaan.

– Hankkeen tulosten ansiosta tiedämme, mitä hygienia- ja muun lainsäädännön puolesta olisi tehtävissä, jotta syötäväksi kelpaavaa ruokaa ei päätyisi hävikkiin. Samalla tulokset osoittavat että vaikuttavimmat toimenpiteet ovat täysin mahdollisia jo nykyisellä lainsäädännöllä ja nykykäytäntöjä muuttamalla, hän arvioi ministeriön tiedotteessa.

Selvityksessä tarkasteltiin elintarvikeketjuun liittyvää kansallista ja EU -lainsäädäntöä, sekä näihin liittyvää valvontaa.

– Käynnissä oleva elintarvikelain kokonaisuudistus on oikea paikka purkaa tätä byrokratiaa ilman, että elintarviketurvallisuus heikkenee, toteaa Leppä.

Selvityksessä löydettiin myös lainsäädännöllisiä pullonkauloja, joihin voidaan puuttua heti.

Esimerkkinä tällaisesta on Lepän mukaan ravintolaruuan jäähdytystä koskeva ministeriön asetus.

– Tällä hetkellä tarjolla olleen lämpimän ruoan saa tarjota kuusiasteiseksi jäähdytettynä ainoastaan ruoka-apuun. Tulemme nyt laajentamaan asetusta siten, että jatkossa näitä tuotteita voidaan rajoitetulla myyntiajalla myös myydä ulos ravintolasta, hän kertoo.

– Samalla on olennaista muistaa, että suorien lakimuutosten sijaan hävikin torjunnassa päästään nopeasti vauhtiin jo nykykäytäntöjä tarkastelemalla ja niitä aktiivisesti parantamalla, esimerkkinä ruoka-alan toimijoiden ja valvojien ohjeistus, toteaa ministeri.

Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan, keskimäärin 450 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Lisäsäätelyn sijaan tarvitsemme ruoka-alan yhteistä tahtoa ja tekoja, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa haaskata ruokaa tällaisissa määrin, toteaa Leppä.

– Ruokahävikki eli syötäväksi kasvatetun ruoan poisheittäminen heikentää ruokaketjun kannattavuutta, kuormittaa ympäristöä kohtuuttomasti ja on sosiaalisesti täysin kestämätöntä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja vastuu onnistumisesta koskee koko alaa ja meitä kaikkia, ministeri Leppä muistuttaa.

Lex Foodwaste -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön aloitteesta ruokahävikin yhteiskunnallisen merkittävyyden ja ajankohtaisuuden vuoksi.

Hankkeen toteutti Luonnonvarakeskus.