"Mikä tarve yhteiskunnassa on keskustalle?" – keskustanuorten puheenjohtaja ja keskustan ex-puolusihteeri toivovat kriittistä keskustelua puolueen tilasta
Keskustassa ei oikein käydä sisäistä keskustelua, eikä analysoida tämänhetkistä kannatusalhoa. Tämä on todella huolestuttavaa puolueen tilan kannalta vaalienkin lähestyessä, keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen harmittelee.
Mäkeläinen ja keskustan entinen puoluesihteeri Pekka Perttula keskustelivat maanantaina Ylen Ykkösaamussa keskustan tilasta. Perttula hakee vertailukohtaa nykytilanteelle eduskuntavaaleja 1995 edeltäneestä ajasta.
– Marraskuussa 1994 gallupit tarjosivat 14,6 prosentin pohjaluvut, mutta kevään vaaleissa päästiin 19,8 prosentin lukemiin. Syy oli se, että vaikka puolue oli silloin pahasti jakautunut EU-jäsenyyden kannattajiin ja vastustajiin, puolue kävi hyvän, perusteellisen keskustelun. Uskallettiin arvostaa eri mieltä olevia. Lama-ajan hallituspolitiikka ei painanut liikaa, kun vaaleihin käytiin yhtenäisenä joukkueena. Samanlaista keskustelua tarvitaan nytkin.
Mäkeläinen toivoo tulevan kevään vaalien alla paitsi kattavaa keskustelua puolueen tilasta, myös uusia avauksia ja tulevaisuuden visioita.
– Pitää osata vastata kysymykseen siitä, mikä tarve yhteiskunnassa on keskustalle. Puolueen on oikeutettava olemassaolonsa myös tulevaisuudessa ja vastata tulevaisuuden isoihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja ikääntymiskysymykseen, omien arvojensa pohjalta.
– Nyt keskusta on lähinnä luottanut siihen, että talouden kasvu ja soten maaliin saattaminen auttaa kannatuksenkin taas kasvuun. Eihän se näin mene, jos emme rakenteita ja hallintoa tuijottaessa osaa nähdä ihmisten arkeen ja tarjota uusia ratkaisuja, tulevaisuuskuvaa, Mäkeläinen täräyttää.
Erimielinen puolue on suuri puolue, samanmielinen puolue on pieni puolue.
Pekka Perttula
Keskusteluun puhelimitse tavoitettu valtiotieteiden tohtori, keskustan entinen kulttuuriministeri Tytti Isohaakana-Asunmaa muistuttaa, että keskusta on ensisijaisesti kansanliike.
– Keskustan vahvuus on aina ollut toimiminen alhaalta ylöspäin. Kenttä ja aktiivit ovat olleet mukana tekemässä puolueen isoja linjauksia ja sitä kautta koko koneisto on sitoutunut mukaan yhteiseen työhön. Nyt valmisteleva kärki on kapea ja ottaa kantaa melko nopealla tahdilla. Tällainen häiritsee koko keskustan politiikkaa, Isohookana-Asunmaa arvioi.
Niin ikään valtiotieteen tohtori Perttula näkee puheenjohtaja Juha Sipilän olleen vastaus uudenlaisen johtajuuden tarpeeseen edellisten eduskuntavaalien aikaan, mutta pitää tätä polkua jo kuljettuna.
– Silloin haettiin uudenlaista johtajaa, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin pääministeriyksien jälkeen ehkä tarvittiinkin vivahde yritysjohtajaa. Sipilä on nyt kuitenkin enemmän, kuin vain vivahde yritysjohtajaa, Perttula näkee.
– Puheenjohtaja määrittelee tavan, jolla puolueessa käydään keskustelua. Sipilän pitäisi saada johtamiseensa myös aitoa kansanliikkeen johtajuutta.
Mäkeläinen katsoo, ettei keskustasta näillä lukemilla ja tällä keskustelukulttuurilla ole hallituspuolueeksi seuraavien vaalien jälkeen.
– Emme ansaitse hallituspaikkaa, jos nykylukemat ovat tuloksemme vaaleissa. Se tarkoittaa, ettei keskusta ole onnistunut saavuttamaan tarvittua luottamusta. Toivottavasti lukemat kääntyvät nousuun, mutta toki myös vaihtelu hallituksen ja opposition välillä kuuluu asiaan poliittisessa kulttuurissamme.
Perttula rohkaisee keskustaa käymään rehellistä ja avointa keskustelua erimielisyyttä pelkäämättä.
– Erimielinen puolue on suuri puolue, samanmielinen puolue on pieni puolue. Keskusta on jatkuvasti eteenpäin menevä, kehittyvä puolue. Keskusta elää keskustelusta.