Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
Banner
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Eduskuntavaalit

Keski-Suomen Keskustalla on todellinen mahdollisuus gallupien selättämiseen

28.1.2023 10:50
Lue lisää 
Uutisanalyysi
Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on kohdannut kovaa kritiikkiä Yhdysvaltojen nopean Afganistanista poistumisen johdosta. Yhdysvallat ei kuitenkaan tahtonut enää pitkittää Afganistanin sotaa, ja maa haluaakin keskittyä enemmän suurvaltakamppailuun. (Kuva: AFP / Lehtikuva)

Mikä alkoi Pearl Harborista, päättyi Afganistaniin – suurvaltapeli on käännekohdassa, eikä Yhdysvalloista ehkä ole enää maailmanpoliisiksi

Yhdysvallat hakee paikkaansa muuttuvassa suurvalta-asetelmassa, toimittaja Lauri Heikkilä pohtii uutisanalyysissaan.
Lauri Heikkilä 11.9.2021 10:00, muokattu 11.9.2021 16:00
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Uutisanalyysi

Yhdysvallat oli kylmän sodan päättymisestä 2010-luvulle asti käytännössä katsoen ainoa globaali suurvalta. Voidaan puhua myös supervallasta.

Valtio on suurvalta silloin, kun muutkin suhtautuvat siihen suurvaltana. Afganistanista Yhdysvallat sai sellaisen kolauksen, että se vaikuttaa koko maailman ajatuksiin liittovaltion kyvykkyydestä luovia maailmanpolitiikassa.

Yhdysvaltojen marssin maailman mahtavien näyttämölle voi katsoa alkaneen 7. joulukuuta 1941. Tuolloin Japani hyökkäsi Pearl Harborin laivastotukikohtaan, ja Yhdysvallat tuli vedetyksi toiseen maailmansotaan.

Ensimmäinen maailmansota oli vahvasti mielessä vielä 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa, eivätkä yhdysvaltalaiset olleet ollenkaan innokkaita lähtemään jälleen sotaretkelle Eurooppaan, saati muillekaan sotaretkille. Eurooppalaisten olisi mieluummin annettu rähistä keskenään, jos rähinä syttyy ja kun se syttyi.

Ensimmäisessä maailmansodassa moni nuori amerikkalaismies oli jäänyt Euroopan taistelutantereille. Maa oli mukana sodasta ”vain” puolitoista viimeistä vuotta 1917–1918, ja sekin oli monen mielestä liikaa.

Japanin hyökkäys 1941 pakotti Yhdysvallat julistamaan sodan keisarikunnalle. Tämän jälkeen Japanin liittolainen kansallissosialistinen Saksa julisti sodan Yhdysvalloille. Aiemmin Saksa oli halunnut pitää välit Yhdysvaltoihin edes jollain tasolla hyvinä, mutta nopea linjamuutos ei tuottanut mitään ongelmia Saksan johtajalle Adolf Hitlerille.

Yhdysvalloilla oli keskeinen rooli toisen maailmansodan ratkaisemisessa. Se kävi omaa sotaansa Japania vastaan Tyynenmeren alueella, ja liittyi myös Euroopan taisteluihin fasistista Italiaa ja kansallissosialistista Saksaa vastaan.

Euroopassa voitto tuli toukokuun alussa 1945, ja Japani antautui Yhdysvaltojen ydinpommi-iskujen jälkeen elokuussa.

Natseja vastustanut Eurooppa oli Yhdysvalloille sekä kiitollisuudenvelassa että taloudellisesti riippuvainen liittovaltiosta aloittaessaan jälleenrakennusta. Marshall-avun ansiosta Eurooppa pääsi jaloilleen paremmin kuin se olisi omilla voimillaan päässyt.

Ydinpommien tiputtaminen Japaniin taas antoi Yhdysvalloille täyden vallan saarivaltiosta, ja myös osoitti maailmalle, että Telluksella asusti nyt yksi ydinasevalta.

Pohjois-Atlantin sotilasliitto Naton perustaminen vuonna 1949 oli eräs merkittävä askel Yhdysvaltojen vallan kasvamiselle. Vaikka sotilasliittojen perustamisessa aloitteellisia olivatkin alun perin läntisen Euroopan maat, tuli Yhdysvalloista johtava jäsen 1950-luvun mittaan kun Naton organisaatiota rakennettiin.

Vuonna 1949 myös Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen testi-ydinpomminsa. Näin maailmassa oli kaksi ydinasevaltaa.

Tätä seuranneet vuosikymmenet olivatkin suurvaltojen kaksinkamppailua maailman herruudesta. Sekä valtiolliset intressit että ideologiat ottivat yhteen. Neuvostoliitto oli kommunistisen ja sosialistisen maailman kiistaton johtaja, Yhdysvallat edusti markkinataloutta ja kapitalismia.

Suurvallat ottivat itselleen melko luontevasti yksinoikeudet puuttua myös muiden maiden asioihin. Neuvostoliitto oli hanakasti paikalla, jos kommunismi oli uhattuna ja Yhdysvallat oli paikalla, jos kommunismin leviäminen uhkasi.

Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 päätti kaksinapaisen maailman. Yhdysvallat oli ainoa supervalta.

Tänään lauantaina 11. syyskuuta tulee kuluneeksi 20 vuotta eräästä suurvaltapolitiikan käännekohdasta. Terrori-iskut World Trade Centeriin sekä puolustusministeriö Pentagoniin olivat historian tuhoisimmat, ja kuvasto piirtyi vahvasti sekä Yhdysvaltojen että koko maailman psyykeeseen. Yhdysvallat aloitti terrorisminvastaisen sodan, jonka suurimpia operaatioita olivat Irakin ja Afganistanin sodat.

Suomenmaan haastattelema Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuvaa artikkelissa vuoden 2001 terrori-iskujen olleen herätys läntiselle maailmalle.

– Terroriteot jättivät mielikuvan siitä, että ainoa globaali suurvalta oli saanut pahan iskun, vuotavan haavan. Yhdysvallat lähti melkein refleksinomaisesti Afganistan-operaatioon.

– Yhdyvalloissa oli vallalla tietynlainen idealismi. Maa käytti sotilaallista voimaansa maksimaalisesti ja uskoi, että sillä tavalla pystyy muuttamaan yhteiskuntia. Että niin sanottuja ”pahan akselin” valtioita pystyy muokkaamaan, Aaltola arvioi.

Kävi kuitenkin selväksi, että demokratiaa ei voi viedä aseilla. Aaltolan mukaan Yhdysvallat keskittyykin nykyään yhä enemmän suurvaltakamppailuun. Tässä on nähtävissä paluuta kylmän sodan aikaiseen asetelmaan.

– Jos kylmän sodan loppu edisti maailman demokratisoitumista, niin kylmän sodan lopun loppu on paluuta keskitettyyn valtioon, ja suurvaltojen paluuta, kuten Kiinan nousu osoittaa.

Venäjäkin pitää nykyään yhä tiukemmin kiinni suurvalta-asemastaan. Sen asema perustuu kuitenkin lähinnä siihen, että sillä on ydinaseita. Väkiluvussa Venäjä jää selvästi Kiinan ja Yhdysvaltojen taakse, eikä sen talousmahtikaan ole näiden veroinen. Väkiluvussa Venäjä häviää selvin luvuin myös nousevalle Intialle. Muut Venäjää väkirikkaammat maat ovat Indonesia, Pakistan, Brasilia, Nigeria ja Bangladesh.

Toki luonnonvaroissa Venäjällä on suuret mahdollisuudet.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja kertoo Afganistanista opitun, että demokratiaa ei voi viedä aseilla. Kuvassa evakuointeja Kabulissa elokuussa. (LEHTIKUVA / AFP / NICHOLAS GUEVARA)

Suurvaltakisa on siis pääsemässä taas vauhtiin. Onko entisestä maailman yksinvaltiaasta, Amerikan Yhdyvalloista osallistumaan tähän kisaan?

Afganistan osoittaa, että ei ehkä ole. Suurvalta hävisi sodan, demokratia ei juurtunut maahan, ja Afganistan on äärijärjestö Talebanin hallussa, vaikka Yhdysvallat piti maata hallussaan kaksi vuosikymmentä.

Presidentti George W. Bush julisti terrorisminvastaisen sodan vuonna 2001. Vaikka tätä sotaa ei varsinaisesti ole vielä lopetettu, otti Taleban liian nopeasti Afganistanin hallintaansa Yhdysvaltojen vetäytymisen jälkeen. Osin on kuitenkin varmasti totta, että Yhdysvaltojen ei enää kannattanut käydä kamppailua Afganistanin muokkaamisesta.

Yhdysvaltoja siis kiinnostaa tällä hetkellä suurvaltakamppailu, mutta onko se enää kykenevä tällaiseen kamppailuun? Onko kyseessä taistelu siitä, että Yhdysvallat ylipäätään voi sanoa itseään suurvallaksi?

Neuvostoliitto oli sisäänpäin kääntynyt suurvalta, mutta samalla vahva maailmanpoliittinen toimija. Nyt kun näyttää, että Yhdysvallat käpertyy enemmän sisäänpäin, onko siitä sellaisessa tilanteessa suurvaltapoliittiseksi toimijaksi?

Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen sisäänpäin kääntyneisyydessä kun on eroja. Neuvostoliitto kykeni pitämään suurvalta-asemaansa voimalla, Yhdysvallat on tavannut luottaa liittolaissuhteisiinsa ympäri maailman.

Donald Trumpin presidenttikauden aikana tuli selväksi, että maa haluaa toteuttaa ”Amerikka ensin”-periaatetta. Nykyisen presidentin Joe Bidenin linja ei ole sama, mutta eroaa Trumpista vähemmän kuin luulisi.

Biden vauhditti Afganistanista vetäytymistä, eikä halunnut pitkittää sotaa. Argumenteista paistoi ”Amerikka ensin”-ajattelu, vaikka se olikin taitavasti verhottua.

Yhdysvaltojen oikeisto haluaa maan käpertyvän sisäänpäin maan oman edun takia. Liberaalit ja vasemmisto eivät pidä maailmanpoliisina toimimista oikeutettuna. Molemmat linjat vetävät huomiota liittovaltion sisäisiin asioihin ja pois maailman tapahtumiin puuttumisesta.

Epäonnistuminen Afganistanissa ja 2010-luvun alkupuolella Irakissa saavat erilaisten politiikkojen kannattajat kyseenalaistamaan operaatioihin lähtemisen mielekkyyden. Irakiinkin kun jäivät lähinnä levottomat olot, ja ottipa siellä eri alueista moneksi vuodeksi vallan terroristijärjestö Isis.

Yhdysvalloilla on siis kaksitahoinen ongelmia. Maa voi toisaalta palata Monroen doktriiniin, toisaalta sen on osoitettava olevansa edelleen suurvalta.

Monroen doktriinilla tarkoitetaan liittovaltion viidennen presidentin James Monroen (1758–1831) oppia vuodelta 1823, jonka mukaan Yhdysvaltojen tulee pitää huoli ensisijaisesti omista asioistaan. Alun perin opilla pyrittiin torjumaan eurooppalaisten vaikutusvaltaa Amerikan mantereella, ja vastavuoroisesti Yhdysvallat takasi, ettei se sekaannu Euroopan tapahtumiin.

Monroen oppi kaadettiin käytännössä lopullisesti toisen maailmansodan aikaan. Ollaanko siihen palaamassa?

Paljon tulee riippumaan myös siitä, millaisia liittolaisia Yhdysvalloilla on tulevaisuudessa. Miten maa suhtautuu vaikkapa nousevaan ja väestöltään kasvavaa sekä nuoreen Afrikkaan, entä ikääntyvään Eurooppaan?

Sotilasliitto Nato on ollut eräs parhaita väyliä Yhdysvalloille pitää yhteydet Eurooppaan. (Kimmo Mäntylä / Lehtikuva)

Eurooppalaiset liittolaiset Yhdysvalloilla on edelleen, mutta ”vanhalla mantereella” aletaan varmasti kyseenalaistaa Yhdysvaltojen merkitystä yhä enemmän. Sotilasliitto Nato sitoo Yhdysvallat ja suuren osan Euroopasta yhteen edelleen, mutta poliittisesti Euroopan unioni saattaa haluta kasvattaa rooliaan Yhdysvaltojen ohi. Toisaalta taloudellisesti huoltosuhteeltaan jyrkkenevä maanosa tarvitsee liikkumavaraa myös ja ehkä etenkin Yhdysvaltoihin.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tehnyt useita esityksiä Euroopan oman puolustusyhteistyön tiivistämiseksi. Moni muukin valtionjohtaja ymmärtää, ettei Yhdysvaltojen voiman varaan voi aina laskea. Unioni saattaa mennä jossain välissä kohti puolustusunionia, varsinkin, jos arvoristiriidat Yhdysvaltojen suuntaan kasvavat.

Euroopan unionissa on vajaat 450 miljoonaa asukasta ja Yhdysvalloissa asukkaita on noin 330 miljoonaa. Yhdysvallat on edelleen maailman merkittävin talousmahti, mutta yhtenäisempi Eurooppa saattaisi ohittaa sekä taloudellisessa että poliittisessa merkityksessään Yhdysvallat jonain päivänä. Eurooppaa vain vaivaa paitsi mainittu ikääntyminen myös epäyhtenäisyys.

Eurooppalaisen identiteetin puutteesta kertoo Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista vuonna 2020. Arvoiltaankaan unioni ei ole yhtenäinen. Unionin itäiset ja läntiset valtiot ovat hyvin erilaisia yhteiskuntia, ja Suomikin on saanut huomata, että taloudenpitoon suhtaudutaan aivan eri tavalla EU:n pohjoisissa ja eteläisissä osissa.

Yhtenäinen ei ole Yhdysvallatkaan. Patrioottinen yleiskuva on vaihtunut jatkuvaan keskinäiseen vihanpitoon. Uudessa kulttuurissa konservatiivien ja liberaalien välille on käytännössä kasvanut ylitsepääsemätön muuri.

Keskusjohtoiset Kiina ja Venäjä pystyvät toimimaan yhdellä suulla, mikä takaa maille mahdollisuuden sekä nopeampiin että pitkäjänteisempiin toimiin. Yhden totuuden maissa tuskin saadaan kuitenkaan kaikkea inhimillistä pääomaa täyteen kukoistukseensa. Molempien valtioiden onkin pidettävä kansansa tiukassa otteessa, jotta keskusjohtoisuutta ei suuressa kuvassa kyseenalaisteta.

Pystyykö Yhdysvallat ottamaan Kiinan ja Venäjän vastapainoksi vielä aseman demokratian maailmanpoliisina? Tätä mielikuvaa maan ehkä kannattaakin vahvistaa.

Tämän edessä Yhdysvalloilta saatetaan tulevaisuudessa nähdä pyrkimyksiä vahvistaa juuri liittolaissuhteitaan demokraattisiin maihin. Sen on pakko vastata suurvaltakisaan, ja siksi liittolaiset ovat paras keino pitää suurvalta-asemaa yllä.

Toinen vaihtoehto on, että Venäjä kasvattaa otettaan Euroopasta ja Kiina Aasiasta. Kiinan vaikutusvalta etenkin taloudellisesti on jo nyt merkittävää myös Afrikassa. Liittolais- tai riippuvuussuhteiden kautta Kiina ja Venäjä saattavat jossain vaiheessa alkaa kolkutella ovia Yhdysvaltojen takakuisteilla, eikä liittovaltio tahdo tätä missään nimessä.

Lue myös

"Kenttätyö on keskustalla perinteisesti kova" – keskustaväki kommentoi vaaliasennon ottamista

Perjantaina ja lauantaina keskustan puolueristeilylle osallistuneet aktiivit luottavat jos johonkin, niin yhteishenkeen. Suomenmaa...
28.1.2023 20:00

Pohjois-Irlanti hiertää yhä EU:n ja Britannian välejä, mutta varovaiset toiveet ratkaisusta ovat alkaneet viritä

Maakunta jäi brexitin jäljiltä kaksi vuotta sitten välitilaan osaksi Britanniaa, mutta samalla EU:n sisämarkkinoille. Irlannin saarella vältetyt rajatarkastukset siirtyivät Pohjois-Irlannin ja Britannian välille.
28.1.2023 18:20

Entinen Nato-kenraali Petr Pavel nousee Tšekin presidentiksi

Entinen Nato-kenraali Petr Pavel voitti lauantaina odotetusti Tšekin presidentinvaalit. Pavel sai vaalien toisella...
28.1.2023 17:47
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

Afganistan Afganistanin sota euroopan unioni eurooppa globaalipolitiikka Irakin sota Kiina maailmanpolitiikka suurvallat suurvaltapolitiikka syyskuun 11. terrori-iskut Terrorismi terroristit venäjä yhdysvallat

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49
Ruuhka-Suomen kasvatti Anniina Jalkanen muutti perheineen pientilalle, vaikka ei tiennyt maaseudusta mitään – tubesuosio ”räjähti”
Uutiset | 28.1.2023 12:16
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Yksi kuoli ja kolme loukkaantui liikenneonnettomuudessa Liedossa – kuskin epäillään olleen huumeiden vaikutuksen alaisena
Uutiset | 28.1.2023 12:40
Vanhanen perussuomalaisista: Tässä ei tuumaakaan periksi
Uutiset | 27.1.2023 15:31
Keski-Suomen Keskustalla on todellinen mahdollisuus gallupien selättämiseen
Uutiset | 28.1.2023 10:50
Saarikko peräänkuuluttaa keskustelua sosiaalisen median ja pelaamisen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin – ”Onko tämä oikeasti meillä nyt hallussa?”
Uutiset | 28.1.2023 13:14
Saarikko vastaa oppositiomanaajille ja kertoo, mitä keskusta tekisi seuraavassa hallituksessa
Uutiset | 27.1.2023 14:29
”Tätä pahuutta vastaan sotilaamme rohkeasti taistelevat” – Putin toisti taas holokaustin muistopäivänä valheelliset väitteensä Ukrainan uusnatseista
Uutiset | 27.1.2023 12:49
Keskusta avasi vaalikampanjansa – katso tallenne
Uutiset | 27.1.2023 15:00
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15
TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49
Venäläisalus hämmentää Havaijin edustalla
Uutiset | 22.1.2023 22:15
Venäjä uhosi tuhoavansa länsimaiden mahdollisesti lähettämät tankit Ukrainassa – ”Nämä tankit palavat kuten kaikki muutkin”
Uutiset | 25.1.2023 12:20
Tiedusteluraportti: Tällainen on Wagner-joukkojen brutaali taktiikka sodan etulinjassa
Uutiset | 24.1.2023 21:50
Tällaista ryhtiliikettä Venäjän joukkojen uusi johtaja vaatii – Omat pilkkaavat ”farssiksi”
Uutiset | 23.1.2023 10:48
Tiedustelu paljastaa: ”Kokeellinen” panssarivaunu ei kelpaa Venäjän joukoille
Uutiset | 25.1.2023 11:03
Venäjä uhitteli Yhdysvalloille testaamalla sotalaivaansa Atlantilla
Uutiset | 25.1.2023 22:30
Venäjällä pelätään Ukrainan iskua – Putinin lempihuvilaa suojellaan järeällä ilmatorjuntakalustolla
Uutiset | 24.1.2023 22:30
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Venäläiskersantti mahtaili alaisilleen – Kävi kalpaten
Uutiset | 17.1.2023 23:00
Ukrainan asevoimat sanoo surmanneensa ja haavoittaneensa ainakin 260 Venäjän sotilasta Zaporizhzhjan alueella
Uutiset | 4.1.2023 12:56
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
Ukraina julkaisi tuoreen tiedon: Näin jättimäiset ovat Venäjän tappiot
Uutiset | 5.1.2023 10:31
WSJ: Valkoisen talon ex-neuvonantaja sai tarpeekseen Erdoğanin ”roistomaisesta” käytöksestä – Esittää Natolle äärimmäistä keinoa
Uutiset | 18.1.2023 11:26
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Tämä supervitamiini ehkäisee nopeasti yleistyvää syöpää
Uutiset | 16.1.2023 22:00
Maailman vanhin ihminen kuollut – ensimmäinen tässä hurjassa iässä kuollut henkilö
Uutiset | 18.1.2023 8:34
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15

Uusimmat

”Kenttätyö on keskustalla perinteisesti kova” – keskustaväki kommentoi vaaliasennon ottamista
Uutiset | 28.1.2023 20:00
Pohjois-Irlanti hiertää yhä EU:n ja Britannian välejä, mutta varovaiset toiveet ratkaisusta ovat alkaneet viritä
Uutiset | 28.1.2023 18:20
Entinen Nato-kenraali Petr Pavel nousee Tšekin presidentiksi
Uutiset | 28.1.2023 17:47
Vihreiden Ohisalo patistaa muitakin puolueita metsien suojeluun
Uutiset | 28.1.2023 15:11
Suomen WWF:n suojelujohtaja osittain kyseenalaistaa Ähtärin pandojen lajiensuojeluhankkeen – ”Kaukaa haettua”
Uutiset | 28.1.2023 14:54
Lauantaina Suomen yli pyyhkäisee lumisateita, sunnuntaina sää selkenee
Uutiset | 28.1.2023 14:40
Saarikko peräänkuuluttaa keskustelua sosiaalisen median ja pelaamisen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin – ”Onko tämä oikeasti meillä nyt hallussa?”
Uutiset | 28.1.2023 13:14
Yksi kuoli ja kolme loukkaantui liikenneonnettomuudessa Liedossa – kuskin epäillään olleen huumeiden vaikutuksen alaisena
Uutiset | 28.1.2023 12:40
Ruuhka-Suomen kasvatti Anniina Jalkanen muutti perheineen pientilalle, vaikka ei tiennyt maaseudusta mitään – tubesuosio ”räjähti”
Uutiset | 28.1.2023 12:16
Haavisto Ylellä: Turkin toukokuun vaalien jälkeen on hyvä ajankohta Suomen ja Ruotsin päästä Natoon
Uutiset | 28.1.2023 11:47
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Ainakin vaalistartti ja vaaliohjelma näyttävät, että keskusta on täydessä iskussa kohti eduskuntavaaleja
Pääkirjoitus | 27.1.2023 21:00
Ministeriöiden selvitys oli kuolinisku ratahankkeille
Pääkirjoitus | 26.1.2023 21:00
Saksa vapautti Leopardit
Pääkirjoitus | 25.1.2023 21:00

Toimitus suosittelee

Keskusta avasi vaalikampanjansa – Saarikko: ”Aluepolitiikasta on tullut erottamaton osa turvallisuuspolitiikkaa”
Uutiset | 27.1.2023 14:00
Keski-Suomen Keskustalla on todellinen mahdollisuus gallupien selättämiseen
Uutiset | 28.1.2023 10:50
Ruuhka-Suomen kasvatti Anniina Jalkanen muutti perheineen pientilalle, vaikka ei tiennyt maaseudusta mitään – tubesuosio ”räjähti”
Uutiset | 28.1.2023 12:16

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Kenttätyö on keskustalla perinteisesti kova” – keskustaväki kommentoi vaaliasennon ottamista
Uutiset | 28.1.2023 20:00
Pohjois-Irlanti hiertää yhä EU:n ja Britannian välejä, mutta varovaiset toiveet ratkaisusta ovat alkaneet viritä
Uutiset | 28.1.2023 18:20
Entinen Nato-kenraali Petr Pavel nousee Tšekin presidentiksi
Uutiset | 28.1.2023 17:47
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15
TK: Vain harva tuntee tämän tärkeän ravintoaineen – jos elimistössä on sitä liian vähän, seurauksena voi olla rasvamaksa, sydänsairaus tai Alzheimerin tauti
Uutiset | 26.1.2023 21:49

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Vahvempaa tulevaisuuspolitiikkaa ja vähemmän somelumipyryjä
Mielipide | 26.1.2023 14:01
Suora sekaantuminen konfliktiin?
Mielipide | 26.1.2023 13:32
Ikääntyneistä on pidettävä huolta
Mielipide | 25.1.2023 11:53
Vahva aluepolitiikka luo työtä ja hyvinvointia Lappiin
Mielipide | 25.1.2023 11:46
Vahva aluepolitiikka luo työtä ja hyvinvointia Lappiin
Mielipide | 25.1.2023 11:46
Vahvempaa tulevaisuuspolitiikkaa ja vähemmän somelumipyryjä
Mielipide | 26.1.2023 14:01
Maanomistajan vastuu tuulivoimalan purkamisesta
Mielipide | 27.11.2019 9:18
Lainsäädännöllä on korjattava hoitajapulaa, ei pahennettava sitä
Mielipide | 24.1.2023 15:38

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Ovaska: Suurnopeusradat jäihin, rahaa nykyisiin teihin ja ratoihin
Uutiset | 27.1.2023 16:35
Saarikko vastaa oppositiomanaajille ja kertoo, mitä keskusta tekisi seuraavassa hallituksessa
Uutiset | 27.1.2023 14:29
Korotukset lapsilisiin, omaishoitajien palkkioihin ja yksinelävien kotitalousvähennykseen – keskusta julkisti kymmenen vaalilupaustaan
Uutiset | 27.1.2023 14:15
Kärnä vaatii valtiota apuun Helsingin luonnon suojelemiseksi – ennallistaisi 1800-luvulla kuivatetun järven
Uutiset | 23.1.2023 15:14
Saarikko vastaa oppositiomanaajille ja kertoo, mitä keskusta tekisi seuraavassa hallituksessa
Uutiset | 27.1.2023 14:29
Muistatko nämä iloiset kuvat? – Keskusta yllätti monet
Uutiset | 22.1.2023 22:00
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)