Marokossa pidetään vaalit – Espanja on huolissaan uudesta ryntäyksestä Ceutaan

Pohjois-Afrikan Marokossa pidetään tänään parlamenttivaalit, joiden kärkiteemoina ovat elinkustannusten nousu, työttömyys ja elintasokuilut.

Samaan aikaan naapurimaa Espanja kantaa huolta siitä, että sille kuuluvaan Ceutaan Marokon rajalla on suunniteltu uutta siirtolaisryntäystä vaalipäivän yhteyteen. Viranomaishuolista on uutisoinut muun muassa espanjalaislehti El Pais.

Marokkolaismedia Hespressin mukaan siirtolaisuutta suunnittelevien sosiaalisessa mediassa on liikkunut puheita syyskuun 23. päivän ryntäysyrityksestä jo kuukauden ajan.

Marokon kerrotaan vahvistaneen rajavalvontaansa vaalipäivää varten, mutta maiden välillä on ollut epäluottamusta siihen, kuinka halukas Marokko on siirtolaisryntäyksiä estämään. Suuri siirtolaisten joukkoryntäys Ceutaan heinäkuun lopulla kiristi Espanjan ja Marokon välejä.

Yli 70 000 siirtolaista tunkeutui Pohjois-Afrikan rannikolla sijaitsevaan itsehallintoalue Ceutaan Marokosta heinäkuun lopussa. Kaaoksessa kuoli toista sataa ihmistä. Suurin osa siirtolaisista palasi Marokkoon, mutta tuhansia jäi Ceutaan.

Espanjan poliisi alkoi viime viikolla siirtää Ceutan rannoilla oleskelleita siirtolaisia Ceutan satamaan. Moni pyrki saamaan paikan teltoilla varustetulta satama-alueelta elettyään viikkoja rannalla. Satama-alueella oli paikkoja 1 700 ihmiselle.

Siirtolaisten läsnäolo Ceutassa on kirvoittanut lukuisia paikallisten asukkaiden mielenosoituksia. Paikallisten sekä siirtolaisten välillä on muutoinkin ollut jännitteitä. Osa asukkaista on syyttänyt Espanjan hallitusta Ceutan kaupungin hylkäämisestä kriisin keskellä.

Kesän siirtolaiskriisi ja sen jälkipyykki eivät ole olleet keskeinen vaaliteema Marokossa, mutta puolueet ovat luvanneet nostaa marokkolaisten elintasoa. Suuri osa Ceutaan pyrkineistä oli nuoria marokkolaisia.

Juuri nuorten aktivointi äänestämään on ollut Marokossa vaikeaa. Vain noin neljä prosenttia äänestämään rekisteröityneistä vaalien kynnyksellä oli 18–24-vuotiaita, vaikka Marokon väestö on yleisesti paljon nuorempaa kuin Euroopassa.

Marokon pääministerin nimittää kuningas Mohammed VI puolueesta, joka voittaa eniten paikkoja 395-paikkaisesta parlamentista. Hallituskausi on viiden vuoden pituinen. Marokon kuninkaalla on paljon päätösvaltaa maan suurissa poliittisissa linjauksissa.

Maan istuva pääministeri, liikemiestaustainen Aziz Akhannouch on johtanut puolueensa RNI:n vaalikampanjaa, vaikka onkin luopunut puolueen puheenjohtajan asemasta eikä siten ole ehdolla seuraavan hallituksen johtajaksi.

Kannatuskyselyt ovat laittomia Marokossa, mutta tarkkailijoiden mukaan valtapuolue RNI on vahvoilla myös seuraavan hallituskoalition johtajaksi. Näin siitä huolimatta, että Akhannouchiin on kohdistunut syytöksiä eturistiriidoista ja nuorison johtama protestiliike on vaatinut hänen eroaan.

RNI:n päähaastaja on PAM-puolue. Molemmat puolueet ovat aatteellisesti keskustaoikeistoa, ja niiden perustajilla on läheiset suhteet maan hoviin. PAM on kuitenkin kärsinyt selvän johtajahahmon puuttumisesta ja korruptioskandaalista.

Heinäkuussa kaksi puolueen johtohahmoa tuomittiin 10 ja 12 vuoden vankeusrangaistuksiin huumekauppajutussa.