Marinoitunut neuvottelija vai arvaamaton sanelija?
Euroopasta katsottuna Clinton on profiloitunut Naton tukijana, sillä Trump suhtautuu sotilaalliseen yhteistyöhön ja Natoon kriittisesti.
Tavallisesti republikaaneilla on ollut demokraatteja myönteisempi Nato-kanta.
Clinton näkee liittolaiset keskeisenä voimavarana. Hänelle puolustuksen roolina on olla diplomatian jatke ja tasapainon tuottaja.
Huomionarvoista on Clintonin merkittävä kokemus ulkopolitiikasta.
Hän oli ulkoministerikaudellaan mukana Iran-pakotteiden asettamisessa, Osama bin Ladenin kiinniottamisessa ja arabikevään keskeisissä päätöksissä.
Trumpin mielestä Yhdysvallat ei tarvitse liittolaisia ja puolustuksen tarkoitus on olla voima, joka panee muut kunnioittamaan Yhdysvaltoja.
Kansainvälisiä lakeja voitaisiin rikkoa, jos se palvelee maan etua. Trump sallisi armeijalle kidutuksen.
Trump kutsuu itseään suureksi militaristiksi, vaikka hänellä ei ole ulkopoliittista kokemusta.
Asiantuntijat ovat pitäneet Trumpia vaarallisena hänen harkitsemattomien lausuntojensa takia.
Clinton on tukenut naisten oikeuksia ja ollut edelläkävijä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asioissa.
Clinton pitää aborttia naisten keskeisenä oikeutena, kun Trump taas on kohauttanut abortinvastaisilla näkemyksillään.
Laiton maahanmuutto on molempien ehdokkaiden kampanjoissa.
Clinton antaisi miljoonille paperittomille maahanmuuttajille oleskeluluvan tai kansalaisuuden.
Clinton sallisi maahanmuuton tietyin ehdoin, kun Trump vastustaa sitä jyrkästi. Hän lupaa rakentaa Meksikon rajalle muurin maahanmuuton estämiseksi.
Trump lisäisi terveydenhuollon yksityistämistä ja kaataisi Obamacaren.
Hän on vannonut luovansa paremman järjestelmän, mutta ei erittele miten.
Clintonille terveydenhuolto on sydämenasia. Hän jatkaisi Obaman linjalla ja kannattaa terveydenhuoltoa, johon mahdollisimman monella olisi oikeus.
Koulutus on yksi teemoista, joista Trumpilla ei ole selvää kantaa.
Clinton on esittänyt huojennuksia yliopistokoulutuksen rahoittamiseen ja ehdottanut osavaltiotason julkisten yliopistojen ilmaisuutta.
Koulutus on esimerkki Clintonin kampanjan teemoista, joissa näkyy Bernie Sandersin kädenjälki sekä tarve tehdä myönnytyksiä tämän kannattajille.
Kumpikaan ei kumoaisi perustuslain takaamaa oikeutta aseeseen.
Yhdysvaltain näkökulmasta Clintonin suhtautuminen on uudistuksellista, sillä hän rajoittaisi aseiden saatavuutta. Tämän taustalla on halu suojella viattomia kansalaisia.
Trump taas näkee, että mitä enemmän aseita on, sitä paremmin ihmiset voivat puolustaa turvallisuuttaan.
Kumpikin säilyttäisi kuolemanrangaistuksen.
Molemmat ehdokkaat ovat luvanneet maahan lisää työpaikkoja.
Kummatkin keventäisivät keskiluokan verotusta.
Clinton näkee tuloerot oikeudenmukaisuuskysymyksenä ja yhteiskuntaa nakertavana seikkana. Hän kannattaa esimerkiksi minimipalkan nostamista.
Trump vastustaa minimipalkan selkeää nostamista, sillä hänestä se veisi työpaikkoja ja kurjistaisi yrityksiä.
Ilmastokysymyksissä Clinton on ollut keskitien kulkija.
Hän näkee myös teollisuuden edun.
Trump ei usko ilmastonmuutokseen, vaan kutsuu sitä salaliitoksi. Hän irtisanoutuisi Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n ilmastotavoitteista.
Juttuun on haastateltu Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajaa Mika Aaltolaa, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professoria Rani-Henrik Anderssonia sekä Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtajaa Benita Heiskasta.