Liikennesuositus: Kävelykeskusta kruunaa kaupungin – myös autoille sallittaisiin pääsy yhteisiin katutiloihin

Elävä kävelykeskusta on kaupunkien keskipiste ja jalankulkija sen kuninkaallinen, korostaa kaupunkikeskustojen uusi liikennesuositus. Se sallisi kuitenkin myös rauhallista autoilua yhteisissä katutiloissa, koska liikenteen lisääntyessä eri kulkumuodot eivät aina mahdu omille väylilleen.

Liikenteen harmonisoinnissa liikennemuotoja yhdistetään samaan tilaan. Harmonisointi edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, kuvailee arkkitehti, kaupunkisuunnittelija Mikko Heikkilä, joka oli puheenjohtajana suosituksen laatineessa työryhmässä.

– Autoilua lähdetään jonkin verran vapauttamaan keskustoissa. Toisaalta kävelypainotteisuutta jaetaan laajemmin koko kaupungin alueelle. Kun liikennettä sijoitetaan samaan katutilaan, sen pitää tapahtua heikomman eli jalankulkijan ehdoilla.

Liikennettä voi rauhoittaa esimerkiksi hidasteilla, risteyksiä kohottamalla, kiertoliittymillä ja kaistoja kaventamalla. Korkein ajonopeus voisi olla 20 kilometriä tunnissa, eikä liikennevaloja juuri tarvita.

Liikennesuosituksen on laatinut Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistys, joka kokoaa yhteen keskustojen kehittäjiä. Suosituksessa korostuvat jalankulku ja kävelykeskustat, joiden varaan rakentuu keskustojen kaupallinen ja kulttuurinen ydin.

Keskustat voi jakaa erilaisiin vyöhykkeisiin, suosituksessa todetaan. Ydinkeskusta on varattu lähinnä kävelijöille. Kävelykeskustaa täydentävät yhteiset katutilat, ja keskustan reuna-alueilla autot saavat enemmän tilaa.

Kävelykeskustaan voi kuulua katujen lisäksi toreja ja aukioita. Verkostoon voi kytkeä myös esimerkiksi kauppakäytäviä, kauppakeskusauloja ja puistokäytäviä.

Suosituksen mukaan autoille sopii parhaiten keskitetty, usein maanalainen pysäköinti, jota pidetään keskustassa toimivampana kuin kadunvarsipysäköintiä.

Joukkoliikenteen pitää suosituksen mukaan päästä aivan ydinkeskustaan, samoin pyörien.

Pyöräily tarvitsee lisää pysäköintipaikkoja. Kauppakeskuksissa ne voivat olla laadukkaita hallipaikkoja, joissa myös arvokkaat sähköpyörät voi lukita sateelta suojaan. Tällaisia on jo esimerkiksi Helsingin Triplassa ja Tampereen Ratinassa.

Huoltoliikenne on välttämätöntä, ja kivijalkakauppoihin se tapahtuu usein muidenkin liikkujien käyttämillä kulkuväylillä.

– Huoltoajot on suositeltavaa tehdä ennen lounasaikaa, mikä parantaa ravintola-alueiden viihtyisyyttä, huomauttaa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.

Heikkilän mukaan on ymmärrettävää, että pienempien paikkakuntien keskustoissa ei tarvita niin vahvaa kävelijöiden oikeuksien korostamista kuin isoissa kaupungeissa.

– Niissä rauhallinen yhteispeli eri kulkumuotojen välillä on hyvä periaate. Toisaalta pitää muistaa, että kaikissa keskustoissa ihmiset jalkautuvat autoistaan toimittamaan asioitaan.

Liikennesuosituksen tavoitteena on vahvistaa keskustojen kaupallista kilpailukykyä ja edistää liikenteen harmonisointia.

Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen toimintaan osallistuu noin sata keskustojen kehittäjää, kuten 40 kaupunkia, Kuntaliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Kauppakeskusyhdistys, Kaupan Liitto, Päivittäistavarakauppa ja keskustayhdistyksiä.

– Annamme näkökulmia ja virikkeitä, joista kaupunkisuunnittelijat voivat ottaa koppia, Lemminkäinen kuvailee.