Leppä Ylellä: Maatalouden ilmastotoimet pitää kytkeä kannattavuuden nousuun – "Ei voi olla niin, että päästövähennystavoitteet asetetaan vain viljelijöille"
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) olivat torstai-iltaisessa Ylen A-talkissa yhtä mieltä siitä, että noin 30 prosentin päästövähennystavoite maataloudelle vuoteen 2035 mennessä on kannatettava.
Tämä päästövähennystavoite esiteltiin myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kesällä julkaisemassa maatalouden ilmastotiekartassa.
Leppä asetti päästövähennysten ehdoksi kuitenkin sen, että maatalouden kannattavuus kohenee samaan aikaan.
– Viljelijä ei pysty tekemään toimia, joilla päästään päästövähennystavoitteeseen, jollei ole kannattavuutta, Leppä korostaa.
Leppä sanoo, että viljelijät eivät edes halutessaan pysty ilmastotoimenpiteisiin, jos tili on tyhjä.
– Tällä hetkellä maataloustuloa puuttuu noin puoli miljardia euroa.
Leppä vaatiikin ratkaisua maatalouden kriisiin, jonka aiheuttavat muun muassa kallistuneet kustannukset sekä kaupan, teollisuuden ja tuottajien välinen sopimusketju, jossa tuottajan osuus jää liian pieneksi.
Leppä on ehdottanut ruuantuotannon hiilieuro-ohjelmaa, joka kytkisi markkinatalouden osaksi ruuantuotannon päästövähennyksiä.
– Sen vuoksi tämä ohjelma, jotta saadaan myös markkinat sitoutumaan. Ei voi olla niin, että päästövähennystavoitteet asetetaan vain viljelijöille, eikä muu ruokajärjestelmä sitä vastuuta kanna.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi viime viikolla pidetyssä etujärjestön tiedotustilaisuudessa, että maatiloilla on riittänyt uskoa siihen, että ilmastoviisaus on valttia markkinoilla.
Nyt usko kuitenkin horjuu, Marttila totesi.
– Meillä on pitkä historia siitä, että olemme tehneet kaiken viimeisen päälle, sen mitä erilaisilla direktiiveillä on ruuantuotannolle vuosikymmenten varrella asetettu, ja päälle on tehty paljon myös kansallisesti.
– Mutta tämä ei näy hintatasossa. Kustannukset olemme saaneet, mutta hinnat eivät ole nousseet. Tämä on se asia, mikä uskoa horjuttaa. Eikö tämän vastuullisuuden ja laatutyön pitäisi näkyä myös markkinoilla, Marttila pohti.
Maatalouden suurin ongelma päästöjen näkökulmasta on turvemaissa, ei esimerkiksi kotieläintuotannossa tai viljan viljelyssä, Ylen A-studiossa torstaina mukana ollut Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen toteaa.
Maatalouden noin 16 miljoonan tonnin päästöistä noin puolet tulee turvemaista, hän huomauttaa.
– Meillä on perälautoja auki kuten turvepeltojen raivaaminen, joka ei ole tulossa kuntoon.
Ollikainen sanoi Tanskan päättäneen, että maatalous vähentää 55 prosenttia päästöjä, ja noin 100 000 hehtaaria turvemaita siirretään kosteikkoviljelyn piiriin.
– Sillä peltoja ei poisteta niitä maataloustuotannosta, vaan ohjataan tuet niin, että on järkevää laittaa turve veden alle, Ollikainen sanoo.
Suomessa tavoitteena on saada vähintään 30 000 hehtaarin pinta-ala kosteikkoviljelyyn.