Uusi arjen vaara näyttää yllättävän monet suomalaiset – "Jokaisen olisi hyvä varautua"
Ilmastonmuutos tekee rankkasateista ja hulevesitulvista yhä yleisempiä myös kaupungeissa. Tuoreen kyselyn mukaan moni suomalainen on kuitenkin epävarma siitä, miten tulvan yllättäessä pitäisi toimia.
Hulevesitulvat ovat yksi vaikeimmin ennakoitavista ilmastoriskeistä rakennetussa ympäristössä. LähiTapiolan kyselyn mukaan vain 52 prosenttia suomalaisista uskoo tietävänsä, miten toimia, jos vesi tulisi sisälle omaan asuintaloon tai kellariin.
Asiantuntijoiden mukaan tulvatilanteisiin varautuminen ei ole vielä riittävästi juurtunut osaksi suomalaisten turvallisuusajattelua.
Moni suomalainen ajattelee tulvia edelleen jokien ja vesistöalueiden ongelmana, vaikka yhä useammin kyse on rankkasateesta ja hulevesistä keskellä kaupunkiympäristöä. Rankkasateiden aiheuttamat tulvat voivat eritoten kaupunkialueilla aiheuttaa nopeasti vahinkoja rakennuksille ja infrastruktuurille, kuten nähtiin elokuussa esimerkiksi Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
LähiTapiola on korvannut tulvavahinkoja viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä yli 13 miljoonalla eurolla. Lähes 70 prosenttia näistä korvauksista on maksettu vuosien 2021–2025 aikana.
Suomen vuotuisen sademäärän on arvioitu kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä 5–10 prosenttia. Eritoten lisääntyvää sadetta nähdään talviaikaan, ja kesäkaudella rankkasateiden arvioidaan voimistuvan.
– Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja hulevesitulvia, mikä tekee kotien, kuntien ja yritysten varautumisesta entistä tärkeämpää, sanoo LähiTapiolan ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Suvi Järvinen tiedotteessa.
– On ihan ymmärrettävää, että tulviin varautuminen ei ole vielä osa suomalaista turvallisuusajattelua samalla tavalla kuin esimerkiksi palovaroittimen tarkistaminen tai kotivakuutuksen hankkiminen. Ilmastonmuutoksen myötä tähän tarvitaan kuitenkin muutos: jokaisen olisi hyvä varautua tilanteeseen, jossa vettä tulee lyhyessä ajassa liikaa, hän jatkaa.
Järvinen muistuttaa, että kyselyn tulokset pääkaupunkiseutulaisten osalta voivat heijastella sitä, että pääkaupunkiseudulla on verrattain paljon kerros- ja rivitaloja, joissa asutaan vuokralla tai omistetaan osake asunto-osakeyhtiössä. Tällöin yksittäisen asukkaan vastuu tulvatilanteessa ei ole niin selkeä.
– Kun lyhyessä ajassa sataa paljon, kaupunkien hulevesiverkot eivät aina ehdi johtaa vettä pois riittävän nopeasti. Silloin vesi voi nousta kaduille ja kellareihin nopeasti. Siksi jokaisen olisi hyvä tietää etukäteen ainakin, kenelle tilanteesta ilmoitetaan ja miten lisävahinkoja voi estää turvallisesti, sanoo Järvinen.
LähiTapiolan kyselyyn vastasi helmikuussa noin tuhat suomalaista.
Tulvakeskuksen sivuilla kerrotaan, mitä tulvan eri vaiheissa tulee tehdä.