"Lapsi on ollut erittäin kivulias" – Äidille ja isäpuolelle vankeutta neljävuotiaan törkeästä kuolemantuottamuksesta

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut äidin ja isäpuolen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin neljävuotiaan lapsen kuolemasta. Pahoinpidelty poika kuoli kotonaan Joensuussa viime kesäkuussa.

Tuomion mukaan lapsi kuoli aamuyöllä 8. kesäkuuta aiemmin saamiinsa palovammoihin. Soitto hätäkeskukseen tuli aamukahdeksan jälkeen, ja ensihoito pääsi paikalle noin 20 minuutissa.

Kuolemansyylausunnon mukaan lapsi oli kuollut jo muutamaa tuntia aikaisemmin. Lapsi oli ollut ennen kuolemaansa todennäköisesti erittäin kivulias, tuomiossa sanotaan.

Oikeuden mukaan lapsen palovammat viittaavat vahvasti siihen, että ne oli aiheutettu asunnosta löytyneellä höyrymopilla.

Isäpuoli väitti oikeudessa ainoastaan pesseensä lasta suihkussa. Oikeus kuitenkin katsoi, että palovammojen syntymiseen on vaadittu hanavettä kuumempaa vettä. Höyrymopin höyryn lämpötila todettiin teknisessä tutkinnassa noin sata-asteiseksi.

– Höyrymopin käyttämiseen viittaa myös lapsen rintakehän yläosan kolmion muotoinen, tarkkarajainen ja väritykseltään tasainen palovamma, tuomiossa sanotaan.

Tuomion mukaan väkivaltaa lapselle teki isäpuoli. Siitä oli todisteena muun muassa syytettyjen viestittelyä. Oikeus toteaa, että asiassa ei esitetty mitään todistelua siitä, että äiti olisi aiheuttanut lapselle vammoja.

Syyttäjä vaatii äidille rangaistusta taposta ja isäpuolelle murhasta. Oikeuden mukaan he eivät kuitenkaan aiheuttaneet lapsen kuolemaa tahallaan, vaan törkeällä huolimattomuudella.

Lapsen äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen, 23, tuomittiin kolmen vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Isäpuolen, eli Sebastian Simon Daniel Halosen, 26, syyksi luettiin törkeän kuolemantuottamuksen lisäksi törkeä pahoinpitely. Hänen vankeusrangaistuksekseen tuli seitsemän vuotta ja yhdeksän kuukautta.

Oikeudessa molemmat syytetyt kiistivät syytteet.

Oikeus perustelee näkemystään tahallisuuden puutteesta muun muassa sillä, että palovammat aiheuttaessaan isäpuoli on jättänyt lapsen henkiin, vaikka olisi halutessaan voinut tappaa tämän. Lopetettuaan väkivallan käyttämisen hän on viestittänyt lapsen vammoista äidille.

– Näihin seikkoihin nähden on selvää, ettei Halonen ole tarkoittanut tappaa lasta eikä pitänyt lapsen kuolemaa varmana.

Todisteena olleen Husin palovammakeskuksen lausunnon perusteella lapsen kuolema oli tapauksessa melko epätodennäköinen seuraus.

– Lähtökohtaisesti Halosenkaan ei voida olettaa pitäneen lapsen kuolemaa todennäköisempänä kuin lapsen henkiin jäämistä, jos kuolema on asiantuntijankin mukaan melko epätodennäköinen.

Oikeuden mukaan törkeän kuolemantuottamuksen lukeminen myös äidin syyksi perustuu siihen, että hän jätti lapsen toimittamatta asianmukaiseen hoitoon. Asiantuntijan kertomuksen perusteella lapsi olisi jäänyt henkiin, jos hän olisi saanut hoitoa.

– Riskinotto on ollut tietoista, koska se on johtunut tarkoituksesta salata lapsen kaltoinkohtelu. Myös tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet puoltavat huolimattomuuden katsomista törkeäksi, koska Rissanen on ollut ainoa lapsen kanssa asunut lapsen huoltaja ja siten 4-vuotiaan lapsen ainoa turva.