Kysely: Näin yleisiä ovat perintöriidat – Ja näin ne syntyvät
Neljä kymmenestä suomalaisesta on ollut osallisena perintöriidassa tai seurannut sellaista läheltä, kertoo OP-Henkivakuutuksen tuore barometri.
Tiedotteen mukaan kahdeksan prosenttia suomalaisista on ollut osallisena riitaisassa perinnönjaossa ja 33 prosenttia on seurannut sellaista lähietäisyydeltä.
Suurin syy perintöriitoihin on barometrin mukaan perheen tai suvun ristiriitojen kärjistyminen. Sen kertoo syyksi lähes puolet perintöriitoja kohdanneista vastaajista.
Seuraavaksi yleisimpiä syitä olivat epäoikeudenmukaiseksi koettu perinnönjako sekä eroavat näkemykset jaettavan omaisuuden arvosta.
– Läheisen kuolema on yksi elämän raskaimmista kokemuksista. Suru ja stressi voivat tuoda pintaan kyteviä jännitteitä, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson sanoo tiedotteessa.
– Kun samaan aikaan tehdään päätöksiä rahasta ja omaisuuden jakamisesta, erimielisyydet voivat kärjistyä valitettavan pitkiksi ja kivuliaiksi riidoiksi, hän jatkaa.
Kitkaa perinnönjaossa aiheuttaa usein myös se, ettei esimerkiksi asunto- ja kiinteistöomaisuus ole helposti muutettavissa rahaksi ja jaettavissa.
Lapsuudenkotiin tai suvun mökkiin liittyy usein myös tunnearvoa, jota ei voi rahassa mitata. Se on omiaan kärjistämään riitoja.
Lähes joka kolmas kertoo, että epäselvyys vainajan tahdosta on aiheuttanut perintöriitoja. 16 prosenttia kertoo syyksi puuttuvan tai epäselvän testamentin.
Oman kertoimensa perinnönjakoon tuovat erilaiset perhemuodot. Michelssonin mukaan esimerkiksi avoliitossa ja uusperheessä kaikille ei aina ole selvää, miten perintö jakautuu.
OP-Henkivakuutuksen kyselyyn vastasi 2 000 suomalaista, jotka olivat iältään 18–79‑vuotiaita.