Länsijohtajan kiertue risoo Kremliä – "Yrittävät viedä ystävämme"
Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapui keskiviikkona Kazakstaniin – Keski-Aasian jättiläisvaltioon, jota on Neuvostoliiton romahduksen jälkeisenä aikana pidetty lännessä Venäjän vaikutuspiiriin kuuluvana alueena.
Nyt geopoliittisesti tärkeä ja luonnonvaroiltaan rikas maa aiempaa kiinnostavampi vierailukohde ja keskustelukumppani eurooppalaisille valtiomiehille.
Esimerkiksi viimeksi lokakuun alussa Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokayev kävi Berliinissä keskustelemassa Venäjän talouspakotteista liittokansleri Olaf Scholzin kanssa.
Öljy- ja kaasusektoriin taloudessaan nojaava Kazakstan on yhä tärkeämpi fossiilisen energian toimittaja, kun suurin osa Euroopan maista on lopettanut maakaasukaupan Venäjän kanssa.
Lisäksi Kazakstanin kautta kulkee vaihtoehtoinen raideyhteys Kiinaan.
Ydinvoimaan tukeutuvaa Ranskaa Kazakstanissa kiinnostavat myös laajat uraaniesiintymät. Ranska on kiinnostunut myymään teknologiaa Kazakstanin ensimmäistä ydinvoimalaa varten.
Euractivin mukaan Macron kehui keskiviikkona Kazakstania siitä, ettei se ole tukenut Venäjää hyökkäyssodassa Ukrainaan.
– En missään nimessä aliarvioi niitä geopoliittisia vaikeuksia ja niitä paineita, mitä jotkut saattavat teihin kohdistaa, Macron sanoi Tokayeville.
– Ranska arvostaa sitä polkua, jonka maanne on valinnut. Se kieltäytyy olemasta mikään toisen valtion vasalli, ja se pyrkii luomaan monia tasapainoisia suhteita eri valtioiden kanssa, Macron muotoili.
Tokayev kiinnitti puheessaan huomiota siihen, miten Macron on henkilökohtaisesti panostanut maiden suhteiden kehittämiseen. Presidentin mukaan Kazakstan on valmis laajentamaan yhteistyötä etenkin uusiutuvan energian, logistiikan, liikenteen, maatalouden, terveydenhuollon, digitalisaation ja koulutuksen saralla.
Tokayev jopa totesi, että ranskalaisen kulttuurin ja ranskan kielen edistämiseksi on tehtävä töitä Kazakstanissa.
Maassa aloittaa toimintansa ranskalainen yliopisto syyskuussa 2024.
Moskovaa Kazakstanin ja länsimaiden lähentyminen ei ole miellyttänyt.
Ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjän eteläpuolisista maista sen tärkein liittolainen oli juuri Kazakstan. Sodan pitkittyessä on kuitenkin käynyt yhä ilmeisemmäksi, että Kazakstan yrittää hienovaraisesti katkoa siteitään Moskovaan.
Viime viikolla Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesikin, että länsi yrittää viedä Venäjältä sen ”naapurit, ystävät ja liittolaiset”.
Myös Uzbekistan, jonne Macron seuraavaksi suuntaa, on kieltäytynyt hyväksymästä Venäjän miehityshallintoa Ukrainan eri alueilla.
Uzbekistan on Kazakstanin tavoin luvannut tukea lännen asettamia taloudellisia sanktioita.
Macron vannoi Astanassa, että Ranska ”tukee ystäviään ja kunnioittaa heitä”.
– Maailmassa, jossa suurvallat haluavat toimia hegemonisesti, ja jossa alueelliset vallat käyttäytyvät odottamattomasti, on tärkeää omata ystäviä, jotka jakavat saman filosofian.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona, että Venäjä pitää suhdetta Kazakstanin kanssa ”erittäin suuressa arvossa”.