Odotettu lupaus: Keski-Aasian jättiläinen lännen Venäjä-pakotteita tueksi
Saksan liittokansleri Olaf Scholzin mukaan Kazakstan on avainroolissa länsimaiden Venäjää vastaan asettamien talouspakotteiden toimivuuden sekä Ukrainan sodan jatkon kannalta.
Scholz avasi näkemyksiään medialle Berliinissä keskiviikkona käytyään keskusteluja Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokayevin kanssa.
Euractivin mukaan Eurooopan unionin maat pyrkivät nyt luomaan entistä läheisemmät välit Keski-Aasian maihin, joiden geopoliittinen asema on korostunut Ukrainan sodan myötä.
Kazakstan on pyrkinyt esiintymään puolueettomana sodan aikana, vaikka sillä on perinteisesti ollut likeinen suhde Venäjään. Kumpikin maa kuuluu Euraasian talousliittoon ja niiden välillä kulkee maailman pisin kahden valtion välinen maaraja. Lisäksi Kazakstan kuului Neuvostoliittoon.
Kazakstanin läpi kulkeva kauppa voisi tarjota Venäjälle mahdollisuuden kiertää sille asetettuja sanktioita, sillä maiden välinen raja on jopa 6 467 kilometriä pitkä. Nyt Astana kuitenkin vaikuttaa ottavan etäisyyttä Moskovaan.
– On tärkeää, että Kazakstanin hallitus tukee meitä sanktioiden kiertämisen ehkäisyssä, Scholz summasi toimittajille Berliinissä. Liittokanslerin mukaan Astana on jo ryhtynyt toimiin pakotteiden kiertämisen estämiseksi.
Kazakstanin Tokayev vahvisti tukensa länsimaiden tavoitteille.
– Saksan ei pidä olla huolissaan siitä, että tekisimme mitään, mikä mahdollistaisi sanktioiden kiertämisen, presidentti totesi. Hän myös vakuutti, että Kazakstan ”tukee asetettuja sanktioita”.
Keski-Aasian maat kiinnostavat EU-maita entistä enemmän myös laajojen luonnonvarojensa takia.
Esimerkiksi Kazakstan on ryhtynyt paikkamaan sitä maakaasuvajetta, josta Saksa kärsii Venäjä-tuonnin päätyttyä.
Scholz julistikin keskiviikkona, että EU:n piirissä on kiinnostusta osallistua myös Kazakstanin kriittisiin infrastruktuurihankkeisiin.
EU:n Global Gateway -projektin tavoitteena on lujittaa unionin taloudellisia suhteita maailman nousevien talouksien sekä niin sanotun globaalin etelän kanssa.
Kazakstanin presidentti Tokayevin lausunnot viittaavat siihen, että maa aikoo ylläpitää yhteyksiä eri ilmansuuntiin.
Hän kuvaili Saksaa Kazakstanin tärkeimmäksi Eurooppalaiseksi kumppaniksi, mutta painotti myös ”ystävällisin suhteita” Venäjään.
Tokayevin hallinto saikin apua Moskovasta viime vuonna, kun Kazakstanissa puhkesi mielenosoituksia hänen yksinvaltaista hallintoaan vastaan.
Venäjän väliintulosta huolimatta Tokayevilta ei ole herunut sympatiaa Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Presidentti on sen sijaan vaatinut kumpaakin osapuolta päättämään kaikki sotatoimensa mahdollisimman nopeasti.