Kymmenen vuotta sitten puhuttiin Haavisto-ilmiöstä, mutta lopulta vihreiden presidenttiehdokas hävisi toisen kierroksen selvemmin kuin kukaan koskaan aiemmin
Tasan kymmenen vuotta sitten Suomen tasavallan presidentiksi valittiin kokoomusta edustanut Sauli Niinistö. Hän voitti vaalien toisella kierroksella vihreiden Pekka Haaviston selvin luvuin. Vaalipäivä oli 5. helmikuuta 2012.
Niinistön edeltäjä Tarja Halonen ei ollut vaaleissa ehdolla, sillä hän oli istunut tehtävässään täydet kaksi kautta vuodesta 2000 alkaen.
Niinistöä tuki toisella kierroksella presidentiksi 62,6 prosenttia suomalaisista. Haavisto sai 37,4 prosentin tuen. Äänimäärissä molemmat ylittivät miljoonan äänen rajapyykin, kun Niinistö sai ääniä 1 802 328 ja Haavisto 1 077 425.
Niinistön suosio ei ollut yllätys. Hän oli johtanut gallupeja jo pitkään. Kansansuosion taustalta voi löytää monia syitä. Yksi lienee mielikuva poliitikkojen rahankäyttöä suitsineesta eduskunnan puhemiehestä, joka tykkäsi rullaluistella ja joka selvisi tsunamista.
Niinistö oli myös ollut ehdolla jo vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Silloin hän jäi toiseksi. Sekin lisäsi tunnettuutta.
Niinistö oli vuoden 2012 vaaleissa ylivoimainen jo vaalien ensimmäisellä kierroksella, kun hän sai 36,96 prosentin kannatuksen. Haavisto 18,76 prosenttia äänistä.
Keskustan Paavo Väyrynen sai 17,53 prosenttia äänistä. Ääniä Väyryselle kertyi yhteensä 536 555.
Väyrysen tuloksella oli oma merkityksensä vuoden 2011 murskaavasta eduskuntavaalitappiosta toipuvalle keskustalle.
Perussuomalaisten Timo Soini jäi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi 9,4 prosentin ääniosuudella.
Ex-pääministeri, SDP:n Paavo Lipponen koki sen sijaan karvaan tappion vain 6,7 prosentin kannatuksellaan.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkea tuki 5,48 prosenttia suomalaisista, RKP:n Eva Biuadetia 2,7 prosenttia ja kristillisten Sari Essayahia 2,47 prosenttia suomalaisista.
Vaalien yhteydessä puhuttiin niin sanotusta Haavisto-ilmiöstä, kun vihreiden ehdokas onnistui keräämään taakseen näkyviä tukijoita ja kiri itsensä toiselle kierrokselle.
Toisella kierroksella Haavisto kuitenkin hävisi Niinistölle selvemmin kuin kukaan koskaan suoralla kansanvaalilla käytyjen presidentinvaalien historiassa.
Kuusi vuotta aiemmin eli presidentinvaaleissa vuonna 2006 toisen kierroksen prosenttiosuudet jakautuivat Niinistön ja Halosen välillä 51,8–48,2.
Vuonna 2000 Halosen ja Esko Ahon välinen kamppailu ratkesi Halosen hyväksi prosentein 51,6–48,4. Martti Ahtisaari voitti Elisabeth Rehnin vuoden 1994 vaaleissa prosentein 53,9–46,1.
Niinistö uusi paikkkansa Suomen presidenttinä vuoden 2018 vaaleissa. Tuolloin Niinistö sai enemmistön tuen jo vaalien ensimmäisellä kierroksella, kun häntä tuki 62,6 prosenttia suomalaisista.
Niinistön kaudet tulevat täyteen vuonna 2024. Suomessa järjestetään silloin seuraavat presidentinvaalit.