Kuntaliiton keskustalaiset vaativat kuntien itsehallinnon turvaamista ja raideyhteyksien kehittämistä koko maassa
Keskustan Kuntaliiton valtuuskuntaryhmän mukaan kuntien asemaa ei tule heikentää keskittämällä päätösvaltaa valtiolle tai jakamalla palveluiden järjestämisvastuuta maakunnallisille kasvukeskuksille. Tehtävien eriyttäminen tarkoittaisi kuntien jakoa kahteen kastiin, keskustaryhmä toteaa julkislausumassaan.
Keskustan mielestä kunnilla on oltava myös tulevaisuudessa mahdollisuus järjestää palvelut paikalliset olosuhteet ja väestön tarpeet huomioiden – ei yhdenmukaisten mallien tai erityisen kuntatyypin pakottamana.
– Keskustalle kuntien itsehallinto tarkoittaa kuntalaisten todellista oikeutta päättää omista asioistaan ja palveluistaan, keskustaryhmä linjaa.
Keskustalaiset korostavat, että taloudellisten ja hallinnollisten uudistusten tehtävänä on vahvistaa kuntalaisten peruspalveluita. Kuntien valtionosuusuudistuksen tulee turvata laadukkaat peruspalvelut koko maassa kuntakoosta riippumatta, keskustaryhmä katsoo.
– Valtionosuusuudistuksen tulee huomioida kuntien erilaiset lähtökohdat kuten esimerkiksi väestörakenne, pitkät etäisyydet ja muuttoliike sekä varmistaa, että yksikään kunta ei jää tulevaisuudessa uudistuksen seurauksena kamppailemaan oikeudestaan itsehallintoon, korostaa keskustaryhmän puheenjohtaja Jukka Rantala.
Keskustan mukaan kuntien tehtäviä ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena.
– Kunnilla on oltava jatkossakin riittävä rahoitus tehtäviensä hoitoon Euroopan neuvoston kunnallisen itsehallinnon peruskirjan mukaisesti. Kuntien rahoitusjärjestelmä tulee rakentaa niin, että se vahvistaa paikallista elinvoimaa ja kuntademokratiaa eikä rapauta niitä.
Kuntien välisen yhteistyön on oltava mahdollista ja sujuvaa myös jatkossa, keskustaryhmä vaatii.
– Esimerkiksi hankintalakiin nyt esitetty 10 prosentin omistusosuusvaatimus toimii yhteistyön rajoitteena pienille ja keskisuurille kunnille. Vahvat kunnat syntyvät luottamuksesta paikalliseen päätöksentekoon, eivät kuntien tehtäviä keskittämällä.
Toisessa julkilausumassaan keskustaryhmä peräänkuuluttaa toimivaa junaliikennettä myös kasvukeskusten ulkopuolelle.
– Suomen elinvoima rakentuu koko maan tasapainoiselle kehitykselle. Raideyhteydet ovat ratkaiseva tekijä alueiden elinvoimassa, saavutettavuudessa ja ihmisten arjen sujuvuudessa. Toimivilla yhteyksillä on merkitystä myös maan kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla, keskustalaiset toteavat.
– Toimivat junayhteydet yhdistävät työssäkäyntialueita ja laajentavat työmarkkinoita, mahdollistavat monipaikkaisen asumisen ja yritystoiminnan hajautumisen, tukevat kestävää liikkumista ja ilmastotavoitteita ja lisäävät matkailun ja investointien vetovoimaa.
Keskusta yhtyy Lapin maakuntaliiton näkemykseen, että henkilöjunaliikennettä ei pidä nähdä vain etelän suurten kaupunkien ratkaisuna, vaan mahdollisuutena alueilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä mutta väestöpohja riittävä palvelujen kehittämiseen.
Henkilöjunaliikenteen palvelutaso- ja saavutettavuus on turvattava jatkossakin, keskustaryhmä linjaa.
– Toimiva junaliikenne tukee esimerkiksi aluekeskusten välistä yhteyttä, millä olisi positiiviset vaikutukset palveluiden saatavuuteen ja käyttöön matkailua unohtamatta. Toimiva lähijunaliikenne siirtäisi työmatkailua enemmän raiteille ja vähentäisi näin yksityisautoilun tarvetta, millä taas on positiivisia ympäristövaikutuksia, katsoo puheenjohtaja Rantala.
– Maan hallitus on tehnyt pian neljä vuotta voimakasta keskittämispolitiikkaa. Tämä on hyödyttänyt ainoastaan kasvukeskuksia. Hallituksen kärkihanke Turun tunnin juna on tästä hyvä esimerkki.
Keskustan mukaan raideyhteyksien kehittäminen on keskeinen keino vahvistaa hajautettua yhteiskuntaa, jossa hyvän elämän edellytykset ovat saatavilla koko maassa.
Keskustaryhmä muistuttaa, että monin paikoin valmiit raideyhteydet ovat jo olemassa eli ne eivät edes vaadi suuria investointeja, vaan poliittista tahtoa.
– Haluamme varmistaa, että Suomi säilyy elinvoimaisena ja saavutettavana pohjoisesta etelään tulevaisuudessakin, Rantala toteaa.