Kriisi Itämerellä voisi sysätä Suomen ruokahuollon oman onnensa nojaan – "Hulabaloo on kolmen aterian päässä"
Maailmalla on runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka ruoan niukkuus laukaisee yhteiskuntia horjuttavia levottomuuksia.
Voisiko Suomen ruokahuolto kompuroida samalla tavalla?
Tätä pohdittiin keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä.
Olen sanonut, että hulabaloo on kolmen aterian päässä. Onhan se tiukka paikka, jos ruoka loppuu, Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto totesi.
Hän täsmensi, että ihmisestä tulee epätoivoinen, kun ruokaa ei ole saatavilla.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Raimo Luoma komppasi Luotoa: oman elintarvikehuollon tulevaisuus on kriittinen kysymys.
– Suomi on geopoliittisesti saari. Jopa 80–90 prosenttia kaupasta kulkee Itämeren yli. Jos meren yli ei päästä, pitää pärjätä omillaan. Onko meillä silloin ruokaa, Luoma haastoi pohtimaan.
Oman ruoantuotannon romahtaminen olisikin Luoman mielestä erittäin huolestuttavaa.
Hänestä Suomen on välttämätöntä hankkia poliittista ymmärrystä maataloudelleen Euroopan unionin tasolla.
– Sinä päivänä, kun poliitikkomme eivät tähän pysty, olemme aika lailla vaikeassa tilanteessa.
Varakansanedustaja ja keskustan ruokaryhmän jäsen Mikko Kärnä kantaa huolta maatalouden kriisin pitkittymisestä, sillä tuhannet maatilat ovat vaarassa lopettaa toimintansa kannattamattomina.
– Olen aina kehottanut katsomaan Ruotsiin. Siellä omavaraisuusaste päästettiin putoamaan matalalle tasolle, kunnes kansakunta heräsi.
Viime vuosien vaihtelevat sadot ovat luoneet mielikuvaa huoltovarmuuden heikentymisestä.
Huoltovarmuuskeskuksen Luoma kuitenkin toppuuttelee kansalaisten huolia.
– Pystymme varsin hyvin ruokkimaan tämän kansan jopa poikkeusoloissa. Huoltovarmuus on varsin hyvissä kantimissa pitkälti kiitos sen, että meillä on Suomessa säilynyt runsaasti alkutuotantoa.