Kovimmat työllisyystoimet voivat olla vielä edessä – Vanhasen mukaan päätökset tehdään syksyn riihessä

Hallitus sai torstaina päätökseen pitkäksi venyneen puoliväliriihensä, jossa hankasi pitkin matkaa erityisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohtalo.

Valtiovarainministeripuolue keskusta edellytti, että työllisyystoimilla tulisi ennen kaikkea vahvistaa julkista taloutta, mutta se olisi tarkoittanut myös kovia etuuksia heikentäviä päätöksiä, kuten työttömyysturvan kestoon, tasoon tai ehtoihin tehtäviä kiristyksiä.

Kovat toimet jäivät nyt tekemättä, mutta ne ovat myöhemmin edessä. Hallitus nimittäin linjasi riihessä, että hallituskauden loppuun mennessä tehdään vielä päätöksiä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta lisää 110 miljoonalla eurolla.

–  Tätä työtä jatkamme työllisyyden ministeriryhmässä johdollani, ja siellä ovat mukana myös työttömyysturvan elementit. Siellä on puhuttu muun muassa euroistamisesta, sanoi työministeri Tuula Haatainen (sd.) perjantaina tiedotustilaisuudessa.

Euroistaminen liittyy ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja tarkoittaa, että työssäoloehto ei määräytyisi jatkossa työtuntien vaan kertyneen palkan mukaan. Sen vaikutus olisi vain muutamia kymmeniä miljoonia euroja.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi perjantaina STT:lle, että päätökset kovista toimista tehdään budjettiriihessä syksyllä.

–  Siellä saattaa olla hyvin vaikeita päätöksiä edessä, jotta se taloudellinen vaikutus saadaan.

Hallitus pääsi puoliväliriihessä sopuun toimista, joilla tavoitellaan 40  000–44  500:aa työllistä lisää, mutta joista aiheutuu myös kustannuksia.

Valtiovarainministeriö (VM) arvioi työllisyyden kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä vain noin 11  000 työllisellä sen perusteella, miten toimet vahvistavat julkista taloutta.

Hallituksen tavoite on 80  000 työllistä koko hallituskauden aikana. Vanhasen mukaan VM:n todentamia näistä olisi noin 46  000.

–  Ei ole koskaan edellytetty, että kaikki on tällä samalla mittaustavalla tehty. Osa on niin sanottuja pehmeämpiä keinoja.

Vanhasen mukaan pehmeämmät keinot, kuten kehitysvammaisten tai osatyökykyisten työllistämistoimet, perustuvat palkkatukeen eivätkä ole välttämättä julkista taloutta vahvistavia.

–  Mutta ne tuovat työpanosta ja ovat inhimillisesti ehdottoman tärkeitä.

Vanhasen mukaan nykytavoite on, että jo tehdyillä päätöksillä ja lisäksi syksyllä tehtävillä päätöksillä saadaan 500–600 miljoonan euron vahvistava vaikutus julkiseen talouteen.

–  Tavoite on ollut 1–2 miljardin haarukassa, mutta sitä ei saavuteta näillä työllisyystoimilla.

VM kertoi alustavassa arviossaan, että kun kustannukset otetaan huomioon, kehysriihessä päätetyt toimet vahvistavat julkista taloutta pidemmällä aikavälillä noin 150 miljoonaa euroa.

Haataisen mukaan tilanteessa, jossa on lomautuksia ja irtisanomisia ja työttömyysluvut ovat kasvaneet, olisi erikoinen viesti, jos hallitus ilmoittaisi, että lähtee leikkaamaan työttömyysturvaa rajusti.

Riihessä päätetyistä toimista suurimpia, yli 10  000 työllisen työllisyysvaikutuksia, lasketaan esimerkiksi jatkuvan oppimisen edistämiselle ja työperäisen maahanmuuton lisäämiselle.

–  Tavoitteemme on 50  000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys vuoteen 2030 mennessä, Haatainen sanoi.

Valtiovarainministeri Vanhanen kertoi, että jos tavoite toteutuu, sen vaikutus vuosikymmenen lopun tasossa olisi 400 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa.