"Koulukiusaamista" – Turkistarhaus on helppo kohde vihreille, näkee Kurvinen
Lintuinfluenssan leviäminen turkiseläimiin on herättänyt keskustelua turkistarhauksen tulevaisuudesta. Vihreät vaatii hallitukselta turkistarhauksen alasajoa sekä alan eettisiin ongelmiin että tuoreisiin terveysuhkiin vedoten.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen korostaa, että zoonoosi eli eläimistä ihmisiin leviävä tartuntatauti pitää ottaa vakavasti.
– Pidän viranomaisten tiukkaa linjaa perusteltuna, vaikka toimenpiteet ovat traagisia yksittäisten tilojen kannalta. Viime vuosilta tiedämme, mitä zoonooni pahimmillaan tarkoittaa, Kurvinen sanoo.
Ruokaviraston mukaan noin 84 000 turkistarhaeläintä on tähän mennessä määrätty lopetettavaksi kahdeksalla eri tilalla, mutta lintuinfluenssa on jo rauhoittumaan päin.
Kurvinen ei kuitenkaan ymmärrä vaatimuksia siitä, että turkisala pitäisi ajaa nyt alas. Hän edustaa Vaasan vaalipiiriä, jonka alueella lähes kaikki Suomen turkistarhat sijaitsevat.
– Mielestäni tämä periaatteellinen turkistarhauksen vastustaminen muistuttaa koulukiusaamista, Kurvinen sanoo.
– On helppo hyökätä sellaista elinkeinoa vastaan, joka on yhdellä alueella ja joka ei henkilökohtaisesti kosketa suurinta osaa suomalaisista.
Kurvinen huomauttaa, että tilakokoihin, eläinten häkkeihin sekä eläinten nopeaan kasvuun liittyvät asiat koskevat myös esimerkiksi sikojen ja broilerien tuotantoa.
– Vihreät kuitenkin mieluummin kiusaavat pientä turkistarhaajien ryhmää kuin nostavat esiin broilerin tai sianlihan tuotantoa. Mitään erityisiä eettisiä syitä ei ole kieltää nimenomaan turkisalaa.
Kurvisen mukaan keskusta puolustaa jatkossakin kaikkia laillisia eläintuotannon muotoja, oli kyse sitten turkistarhauksesta tai broilerin tuotannosta, jotka molemmat ovat lintuinfluenssan osalta tarkkailun kohteena.
Vihreät mieluummin kiusaavat pientä turkistarhaajien ryhmää kuin nostavat esiin broilerin tai sianlihan tuotantoa.
Antti Kurvinen
Suomessa turkisalalla työskentelee edelleen 2000–4000 ihmistä, ryhmänjohtaja toteaa.
– Vastustajien arvio on 2000 työpaikkaa, myönteisemmin suhtautuvilla se on vähän korkeampi.
– Kyse on työpaikoista, jotka kohdistuvat Vaasan vaalipiiriin, jonkin verran myös Oulun. Siksi pidän koulukiusaamisena sitä, että tämä pieni porukka nostetaan tikunnokkaan ja tekopyhästi osoitellaan heitä sormella.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin mukaan turkiselinkeinon suora työllisyysvaikutus oli 1 580 henkilöä vuonna 2022.
Kurvisen mukaan kyse on pohjimmiltaan siitä, saako eläimiä käyttää ruoan ja vaatteiden tuotantoon.
– Meillähän on luonnonnahkavaatteitakin, ja jos ajatellaan ekologiaa, niin turkistarhaus on merkittävässä roolissa kiertotaloudessa. Vähempiarvoinen kala ja teurasjätteet menevät turkiseläinten ruoaksi.
Kurvisen mukaan on silti selvää, että myös turkiseläinten olosuhteita pitää kehittää.
– En kiistä sitä, että turkiseläinten kohtelua pitää varmasti parantaa.
Kurvinen toimi viime vaalikaudella maa- ja metsätalousministerinä ja vei läpi uuden eläinten hyvinvointilain. Turkistarhausasetuksen laatiminen jäi kuitenkin hänen seuraajalleen Sari Essayahille (kd.).
– Toivon, että Sari Essayah pystyy valmistelemaan tasapainoisen turkisasetuksen, jolla parannetaan eläinten hyvinvointia ja mahdollistetaan alan olemassaolo.
Keskustanuoret vetää turkistarhauksen suhteen nyt toista linjaa kuin emopuolueensa. Nuorisojärjestö linjasi marraskuun liittokokouksessaan, että turkistarhaus tulisi lopettaa vuoteen 2032 mennessä. Päätöksestä irtaantuivat Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret.
Kurvinen johti keskustanuoria vuosina 2009–2013 ja sanoo, ettei halua siksi nyt lähteä ”mestaroimaan” kommentoimalla järjestön turkislinjaa.
– Katson paremmaksi olla kommentoimatta nuorisojärjestön asioita, kun itse olen vanha puheenjohtaja. Se lienee viisautta, Kurvinen toteaa.
Juttuun on lisätty Fifurin tiedot turkisalan suorista työllisyysvaikutuksista 10.8. kello 14.45.