Järvien vedenkorkeudet jopa mittaushistorian alimmalla tasolla Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä

Järvien vedenkorkeudet ovat paikoin mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä, kertovat elinvoimakeskukset.

Virtaama Kokemäenjoessa on ollut tavanomaista vähäisempi koko kevään vähäisten sateiden ja kevättulvien puutteen vuoksi.

Esimerkiksi Pihlajaveden reitillä Virtain Kitusjärvellä on mitattu toukokuun puolenvälin alimmat vedenkorkeudet koko sen 115-vuotisen mittaushistorian aikana, elinvoimakeskusten tiedotteessa kerrotaan.

Lisäksi ennusteiden mukaan on todennäköistä, että alkukesällä vedenkorkeudet alitetaan myös Tarjannevedellä, jossa mittaushistoria ulottuu peräti 1860-luvulle.

Suomen vesistöt ovat kärsineet runsaasta kuivuudesta kevään aikana. Erityisen huolestuttava tilanne on Suomen ympäristökeskuksen mukaan ollut Itä- ja Keski-Suomessa.

Viime viikolla sateet toivat Kokemäenjoen vesistöalueelle hetkellistä helpotusta, mutta ne eivät pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi nostaneet vedenkorkeuksia pidempiaikaisesti.

Vesistöalueella satoi viime viikon aikana paikoittain vaihdellen noin 10–20 millimetriä.

Elinvoimakeskusten mukaan suurin osa tästä sateesta jäi kuitenkin valuma-alueelle esimerkiksi kuivan maaperän kosteuttamiseen, kasvien käyttöön ja pieniin latvavesistöihin. Isossa kuvassa sateet eivät siis aiheuttaneet merkittävää muutosta järvien kuivuustilanteeseen.

– Sääennusteen mukaan sateet ovat taas jäämässä vähäisiksi, eikä suurempaa vedenkorkeuksien nousua ole näkyvissä ennen uusia runsaita ja pitkäkestoisia sateita, arvioi vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta tiedotteessa.

Elinvoimakeskusten mukaan vedenkorkeuksien kääntyminen nousuun kesän aikana vaatisi runsaita ja pitkäkestoisia sateita. Mikäli kuivuus jatkuu, tänä kesänä todennäköisesti kärsitään tavallista enemmän kaivojen kuivumisista, tiedotteessa kerrotaan.