Kosovossa väkivallaksi leimahtaneet jännitteet on saatava kiireellisesti rauhoitettua, asiantuntijat sanovat – jopa aseellisen selkkauksen riski kasvanut
Viime aikoina Pohjois-Kosovossa leimahtaneita väkivaltaisuuksia seuranneet asiantuntijat pitävät tärkeänä, että tämänhetkiset levottomuudet saadaan kiireellisesti rauhoitettua.
Sen jälkeen Serbia ja Kosovo täytyy ohjata takaisin neuvottelupöytään, jotta tilanne saadaan ratkaistua pysyvästi, sanovat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Muuten ongelmien kierrettä ei heidän mukaansa saada katkaistua.
Maanantaina 30 sotilasliitto Naton johtaman Kfor-rauhanturvaoperaation sotilasta loukkaantui yhteenotossa serbimielenosoittajien kanssa Kosovon pohjoisosassa. Nato sanoi tiistaina lähettävänsä lisäjoukkoja Kosovoon yhteenottojen takia.
– Jännitteet ovat kasvaneet jo viime kuukaudet, mutta sanoisin että on huonoin tilanne vuosiin, arvioi lähetystöneuvos Heli Hyypiä ulkoministeriön Kaakkois-Euroopan ja EU:n laajentumisen yksiköstä.
– Pohjois-Kosovon tilanne on nyt erityisen huolestuttava, etenkin nämä hyökkäykset Kfor-joukkoja, siviilejä ja medioita vastaan, hän sanoo.
Myös Suomi on mukana Kfor-operaatiossa, jonka tehtävänä on ollut estää vihamielisyydet ja taata rauha Kosovossa.
Kosovo on pääasiassa albaanien asuttama maa. Kuitenkin erityisesti maan pohjoispuolta asuttava serbivähemmistö on pysynyt pääosin uskollisena Serbialle, joka ei tunnusta Kosovoa itsenäiseksi valtioksi. Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008.
Suomen Kosovon-suurlähettiläs Matti Nissinen arvioi STT:lle, että väkivaltaisuudet saattavat vielä jatkua. Ensisijaisesti kahakoita on käyty kuitenkin Kosovon serbien ja Kosovon poliisin välillä, eikä väkivaltaisuuksien ole niinkään ollut tarkoitus kohdistua kansainvälisiin toimijoihin, hän uskoo.
– Pidän mielenosoitusten jatkumista mahdollisena ja jopa todennäköisenä, ja niihin sisältyy edelleen väkivaltaisuuksien mahdollisuus, hän sanoo puhelimitse pääkaupunki Pristinasta.
Viime kuukausina Kosovon pohjoisosassa on ollut kiistaa monista eri asioista, esimerkiksi energiajakelusta ja autojen rekisterikilvistä.
Viimeisimpänä tilannetta on kiristänyt Pohjois-Kosovon serbienemmistöisille alueille valittujen albaanipormestarien yritykset aloittaa työnsä serbien protesteista huolimatta. EU ja Yhdysvallat ovat vedonneet Kosovon päättäjiin, etteivät neljän serbienemmistöisen kunnan albaanitaustaiset pormestarit pyrkisi hallintorakennuksiin poliisivoimien tuella. Tilanteen rauhoittamiseksi he voisivat työskennellä muissa toimipisteissä, länsi on sanonut.
– Se, että pormestarit pyrkivät näihin kunnantaloihin, on toiminut laukaisevana tekijänä levottomuuksissa, Nissinen kertoo.
Keskiviikkonakin sadat serbit ovat kokoontuneet kaupungintalon edustalle mielenosoitukseen, kertoo uutistoimisto AFP. He vaativat Kosovon poliisin vetäytymistä sekä albaanipormestarien eroa.
– Pormestarithan valittiin vaaleissa, joiden äänestysprosentti jäi noin 3,5 prosenttiin. Vaalit sinällään toteutettiin legitiimisti ja oikein, ilman epäselvyyksiä, mutta serbipuolueet ja äänestäjät boikotoivat näitä vaaleja. Tämänkaltainen tulos ei voi toimia pitkäaikaisena ratkaisuna, Nissinen arvioi.
Keväällä Kosovo ja Serbia alustavasti sitoutuivat 11-kohtaisessa sopimuksessa muun muassa siihen, etteivät ne käytä väkivaltaa keskinäisten riitojensa ratkaisuun tai estä toisiaan liittymästä EU:hun tai muihin kansainvälisiin järjestöihin. Sopimusta ei kuitenkaan ole vielä allekirjoitettu.
EU:n mukaan sovun syntyminen Serbian ja Kosovon välille olisi tärkeä askel kohti molempien osapuolien haluamaa EU-jäsenyyttä.
Sopimuksen seurauksena Serbia joutuisi käytännön tasolla kohtelemaan Kosovoa itsenäisenä valtiona, vaikka virallinen tunnustus ei sopimukseen kuulunutkaan. Serbia ja Kosovo olisivat muun muassa sitoutuneet tunnustamaan toistensa matkustusasiakirjat, rekisterikilvet ja tullileimat.
– Ensin pitää rauhoittaa tilanne paikallisesti ja tämän jälkeen palata edistämään Kosovon ja Serbian välisiä suhteita. EU:n fasilitoiman sopimuksen toimeenpano odottaa nykyisen tilanteen rauhoittumista, Heli Hyypiä sanoo.
Serbiassa EU:n esitystä kuitenkin vastustettiin muun muassa suuressa mielenosoituksessa maaliskuussa. Serbinationalistien mielestä sopimus johtaisi Suur-Albanian perustamiseen eikä rehelliseen kompromissiin.
Ulkopoliittisen instituutin Balkaniin erikoistunut vanhempi tutkija Emma Hakala ei usko tilanteeseen olevan yhtä selvää syyllistä. Vaikka hänestäkin kyseessä on toistaiseksi ollut paikallinen selkkaus, voi se johtaa paljon vakavampiin seurauksiin.
– Jos tilanteeseen olisi aikaisemmin puututtu, tätä olisi voitu tehokkaammin torjua, Hakala uskoi.
– Tietysti on jo riski ja uhka, että tilanne on jännittynyt entisestään ja että asevoimien joukkoja on lähetetty rajalle. Sanoisin, että nämä riskit ovat nyt suuremmat kuin mitä aiemmissa tilanteissa on ollut. Esimerkiksi joku väkivaltaisuuksien sarja voisi pahimmillaan johtaa aseelliseen selkkaukseen, vaikka kummankaan intressissä ei ole mikään aseellinen sota, Hakala arvioi.
Hakalan mielestä myös se, että lännen huomio on ollut vahvasti Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa, on voinut osaltaan johtaa tilanteen kärjistymiseen näin pahaksi Serbian ja Kosovon välillä. EU on kuitenkin huomattavasti aktivoitunut Balkanin suhteen viimeisen vuoden aikana, hän sanoi.
Perinteisesti Serbiaa tukenut Venäjä puolestaan on estänyt Kosovon tavoitetta päästä YK:n jäseneksi eikä ole yrittänyt pehmittää maiden välejä.
– Kuulemani mukaan venäläisessä propagandassa tai virallisissa näkökannoissa asia on esitetty niin, että Kosovo alistaa serbivähemmistöä ja länsi alistaa Serbiaa väkivaltaisuuksienkin hinnalla, Hakala kertoo.
– Kuitenkin (tällä viikolla) myös Yhdysvallat tuomitsi aika vahvasti Kosovon hallituksen, ja Kosovo esimerkiksi jätettiin pois isoista Nato-harjoituksista, joihin sen oli määrä osallistua.
Serbian oma demokratiakehitys on Hakalan mukaan mennyt huonoon suuntaan presidentti Aleksandar Vucicin aikana, vaikka toisaalta hän on halunnut pitää Serbian EU-jäsenyysneuvottelut käynnissä. Serbian EU-jäsenyysneuvotteluissa ei ole tosin tapahtunut merkittävää edistystä viime vuosina. Kosovon tunnustaminen ei kuitenkaan ole osa EU-jäsenyyden kriteerejä, ja on myös EU-maita, jotka eivät ole tunnustaneet Kosovoa valtioksi.
– Serbian kohdalla voidaan ajatella, että tämä tavallaan myös tukee presidentti Vucicin asemaa Serbiassa, koska nämä jännitteet muodostavat ulkoisen uhan, joka voi vahvistaa häntä. En tarkoita, että hän lietsoisi tätä, vaan enemmänkin, että hän käyttäisi tätä jo muodostunutta tilannetta hyväkseen, Hakala arvioi.