Koronan pitkä häntä ei katoa hetkessä, keskustasta vastattiin velkaantumista kauhistelevalle kokoomukselle
Useampi oppositioedustaja vetosi eduskunnan budjettikeskustelussa lapsiin arvostellessaan valtion velkaantumista.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoi hallituksen siirtävän leikkauslistat tuleville sukupolville.
– Rumasti lasten piikkiin, niin tämä hallitus elää. Kolmen nuoren äitinä minun on erittäin vaikea ymmärtää sitä, että kun otatte velkaa, ette samaan aikaan tee niitä toimia, joilla lapset voisivat tuon velan maksaa.
– 6,9 miljardia velkaa lasten piikkiin, kokoomusedustaja Timo Heinonen taivasteli.
Vihreiden eduskuntaryhmää johtava Emma Kari totesi, että oppositio maalaa niin synkkää, toivotonta ja pelonsekaista kuvaa Suomen tulevaisuudesta, että harva suomalainen tunnistaa siitä omaa maataan.
– On ihan oikein, että täällä huolehditaan velasta. Täytyy sanoa, että kolmen pienen lapsen äitinä ihmetyttää ehkä se, miten vähän oppositiota tuntuu huolestuttavan se kaikista suurin velka. Se, että me elämme jatkuvasti meidän lastemme luonnonvaroilla ja ilmastovelka kasvaa.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) suuntasi sanansa edustajille, jotka kertoivat olevansa kauhuissaan taloudellisesta velasta ja ilmastovelasta lasten vuoksi.
– Molemmista kannattaa olla huolissaan.
– Minä olen itse vain kahden lapsen äiti ja ajattelen niin, että politiikkaa kannattaa tehdä tulevat sukupolvet mielessä. Ja myös sellaista politiikkaa, jossa tämän päivän nuoret aikuiset kokevat luottamusta perheellistyä.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) totesi, että lasten hyvinvoinnin kannalta oleellista on se, millaisissa olosuhteissa Suomen lapset elävät tänä päivänä.
– Tämä hallitus on pitänyt huolta siitä, että suomalaisten lasten päiväkodeissa on enemmän varhaiskasvatuksen ammattilaisia kuin aikaisemmin, ryhmäkoot ovat pienempiä, eikä lapsen oikeus varhaiskasvatukseen riipu siitä, ovatko vanhemmat töissä vai eivät.
Andersson totesi, että hallituksen päätösten myötä isät voivat olla lasten kanssa perhevapailla entistä paremmin, eikä perheiden ei tarvitse kantaa huolta lukion oppimateriaalien kustannuksista.
Kokoomusedustaja Ben Zyskowicz opasti, että jostain olisi pitänyt säästää, jotta noususuhdanteen keskellä ei olisi ylitetty menokehyksiä ensi vuonna.
– Ongelma on se, että täällä on helppo kertoa eduskunnalle, mihin kaikkeen hyvää on laitettu lisää rahaa, mutta pitäisi myös pystyä sanomaan, millä tavoin pidetään menokurista kiinni.
Kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen huomautti, että nyt vallassa on ensimmäinen hallitus, joka laittoi valtiontalouden menokehykset roskiin.
– Millä toimilla aiotte palauttaa luottavuuden siihen, että Suomen taloutta hoidetaan vastuullisella tavalla, kun kehysmenettelystä on luovuttu, Marttinen kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd.).
Marin sanoi pitävänsä pohdintaa kehyksistä tärkeänä.
– Yksi mielenkiintoinen kysymys on se, millä tavalla kehysmenettely rikottiin tai ei rikottu, kun päätettiin esimerkiksi yhdessä parlamentaarisesti mittavasta hävittäjähankinnasta, 10 miljardin isosta investoinnista.
– Tuolloin kehystä ei kasvatettu, mutta tämä potti siirrettiin kehyksen ulkopuolelle. Ja nyt ensi vuoden velkaantumisluvuissa tämä näkyy 1,5 miljardilla.
Keskustan kansanedustaja Markus Lohi uskalsi ennustaa, että opposition vaihtoehtobudjeteissa alijäämän mittaluokka on myös ongelma.
Lohi toivoi poliitikoilta tulevaisuudenuskon luomista sanoilla ja teoilla.
– Siitä olen hiukan huolissani, että opposition ryhmäpuheenvuoroissa oli pessimistinen sävy. Sitäkö suomalaiset nyt kaipaavat?
– Ei, suomalaiset kaipaavat sitä, että yhteiskunta avautuu ja pääsemme eteenpäin.
Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli sanoi, että koronakriisin kuopat on nyt täytettävä.
– Tässä kestävin resepti on kasvun ja työn määrätietoinen edistäminen. Juuri nyt kasvunäkymät ovat valoisat.
Ex-valtiovarainministerin, kansanedustaja Matti Vanhasen mukaan eduskunnan keskustelusta tulee virheellinen kuva siitä, että Suomen velkaantuminen johtuisi hallituksesta.
– Laman jälkeen meni yhdeksän vuotta, että valtio sai tasapainon, finanssikriisin jälkeen emme ole vieläkään tasapainossa, Vanhanen vertasi.
– Ei ole mitään hokkuspokkustemppua, jolla tällaisen kriisin pitkä häntä voitaisiin noin vain nollata, keskustakonkari huomautti.
Vanhasen mukaan hyvä vauhti on kuitenkin jo päällä, koska alijäämä pienenee seitsemällä miljardilla edelliseen budjettiin verrattuna.
– Siitä saadaan kiittää pieneltä osaltaan työllisyystoimia, mutta valtaosaltaan yleistä talouspolitiikkaa.
Vanhanen muistutti, että Suomi on yhdessä muiden maiden ja Euroopan keskuspankin kanssa on valinnut talouspolitiikan, jolla yritetään palautua nopeasti koronakriisistä.
– Ja siinä ollaan onnistumassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoi, että eduskuntasalissa ”haisee omakehu”.
– Iso kuva on kuitenkin se, että meidän on välttämätöntä saada julkinen talous kuntoon. Ja silloin tarvitaan asennemuutosta.