Konkurssien ja työttömyyden torjunta nyt keskeistä talouspolitiikassa, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Koronapandemian aiheuttaman kriisin pituus ja syvyys riippuvat siitä, miten hyvin talouspolitiikan keinoin onnistutaan torjumaan konkursseja ja työttömyyttä, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Merkittävä vaikutus on myös sillä, kauanko yhteiskuntien välttämättömät rajoitustoimet kestävät.
– Yritysten laajamittaiset konkurssit ja työttömyyden suuri kasvu olisivat talouden pidemmän aikavälin näkymien kannalta erityisen haitallisia. Pidempiaikaisia vahinkoja voidaan estää kansallisin ja yhteiseurooppalaisin ratkaisuin, sanoi Rehn Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin nettiyhteydellä.
Rehniltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa kantaa yritysten tukemiseen Business Finlandin kautta. Hän vastasi, että yritysten tukemiseen on tarkoituksenmukaista käyttää olemassaolevia kanavia.
Poikkeusoloissa on hänen mukaansa perusteltua tukea yrityksiä sekä suorilla tuilla että takauksilla. Oleellista on, että tuki menee perille riittävän nopeasti, katsoo Rehn.
– Kyse on suomalaisten ihmisten työpaikoista. Yritykset ovat keskeisessä asemassa, sanoi Rehn.
Rehn painotti, että hän ei kommentoi yksittäisiä tukipäätöksiä.
Hänen mukaansa on hyvä, että elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on käynnistämässä selvitystä Business Finlandin myöntämistä tuista.
– Toivon ja luotan siihen, että lapsi ei lennä pesuveden mukana, sanoi Rehn.
Jo tämänhetkisten tietojen perusteella maailman tuotannon odotetaan supistuvan enemmän kuin vuoden 2008 suuren finanssikriisin aikana.
Rehn totesi, että monet nousevat taloudet ovat ongelmissa sekä pandemian suorien talousvaikutusten että raaka-aineiden hintojen laskun ja pääomien ulosvirtauksen vuoksi.
Yli puolet Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n jäsenistä – 102 valtiota 189:stä – on hakenut rahastolta apua, kertoi Rehn. Osa hakemuksista koskee valmiusluottoja, osa suoranaista hätäapua.
IMF:n tuoreen ennusteen mukaan maailmantalous supistuu tänä vuonna noin kolme prosenttia.
– Olen yleensä pitänyt maailmantalouden normikasvuna noin neljää prosenttia, joka on suhteellisen hyvä mutta ei loistava kasvutahti. Tähän nähden pudotus on huomattava, sanoi Rehn.
Rehnin mukaan suuria talousongelmia ovat kohtaamassa esimerkiksi Turkki, Indonesia ja useat Etelä-Amerikan maat. Lisäksi IMF ennakoi euroalueelle syvempää taantumaa kuin Yhdysvaltoihin ja Japaniin.
Koronakriisin puhjettua Euroopan keskuspankki EKP on jo maaliskuussa ottanut käyttöön uusia toimia talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi.
Tarkoituksena on ylläpitää luotonantoa reaalitaloudelle ja ehkäistä kriisin pitkäaikaisia haittavaikutuksia talouteen.
Eurojärjestelmä tekee pandemiaan liittyviä sekä muita velkakirjojen ostoja vuonna 2020 yli 1 000 miljardin euron edestä. Pankit saavat lisäksi pidempiaikaista rahoitusta erittäin suotuisin ehdoin. Myös vakuusehtoja on helpotettu, totesi Rehn.
– EKP:n neuvosto on valmis tekemään kaiken tarvittavan keveiden rahoitusolojen ylläpitämiseksi kriisin aikana ja sen jälkeen. Seuraamme tilanteen kehitystä jatkuvasti ja olemme tarvittaessa valmiita lisätoimiin. Samalla peräänkuulutamme jäsenvaltioilta parempaa eurooppalaista yhteistyötä ja aktiivisempia toimia talouden tukemiseksi, sanoi Rehn.
Rehn peräänkuulutti myös valmiutta tukea niitä EU-maita, joiden talous on pahimmin kärsimässä koronakriisistä. Kyse ei ole hänen mukaansa pelkästään taloudesta, vaan koko Euroopan kriisistä.
– Tämä ei johdu minkään yksittäisen jäsenvaltion huonosta taloudenpidosta. EU:n tulevaisuus poliittisena yhteisönä on vaakalaudalla, sanoi Rehn.
Kun kriisi on aikanaan ohi, edessä on moni vanha ongelma, Suomen Pankissa todetaan. Tärkeää on talouden kestävyyden ja tuotantomahdollisuuksien tukeminen.
Investoinnit ilmastonmuutoksen hillintään ovat yhä tarpeen, samoin kuin panostaminen koulutukseen, tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiin sekä syrjäytymisen torjuntaan.
Suomen Pankin parin viikon takaisen arvion mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna noin viisi prosenttia, jos epidemian hillitsemisessä tarpeelliset rajoitustoimet pystytään purkamaan nopeasti. Jos rajoitukset ovat voimassa pitkään, pudotus saattaa olla jopa 13 prosenttia.
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Lauri Kajanojan mukaan nyt vaikuttaa jo epätodennäköiseltä, että talouden supistuminen jäisi viiteen prosenttiin.
– Näiden kahden puoliväliin sijoittuva lopputulos on täysin mahdollinen, sanoi Kajanoja tiedotustilaisuudessa.
– Kriisin aikana julkisen velan kasvu on välttämätöntä terveystilanteen ratkaisemiseksi ja talouden tukemiseksi. Sen jälkeen edessä onkin aiempaa suurempi tarve kohentaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, sanoi Kajanoja.
Pankkien yrityksille antamat uudet lainat ovat lisääntyneet tuntuvasti, kertoi Kajanoja. Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja Finanssivalvonta tiedustelivat asiaa pankeilta maaliskuun alkupuoliskolla ja uudelleen kuun loppupuoliskolla.
Loppupuoliskolla uusia lainoja oli suunnilleen tuplasti alkukuuhun verrattuna. Kyselyssä oli mukana kahdeksan luottolaitosta.