Kommentti: Jääkö keskusta jalkoihin kun muut uudistavat perusturvaa? – Vastikkeellisuus väijyy kulman takana
Vuoden 2019 eduskuntavaaleista povataan perusturvavaaleja. Poliittinen tahto sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi on vahva.
Melkein jokaisen puolueen mielestä nykyjärjestelmä on kestämätön, byrokraattinen eikä vastaa muuttuneeseen yhteiskuntaan. Puolueet ovat myös luoneet omia mallejaan uudeksi perusturvaksi.
Uudessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa työnkuva on aivan toinen kuin vanhassa pitkien työurien yhteiskunnassa, jollaista ajatellen nykyinen järjestelmä on luotu.
Siksi pätkätöiden, työttömyys- ja työnhakujaksojen ja opiskelujaksojen rinnalle tarvitaan uudenlaista sosiaaliturvaa.
Helsingin Sanomat pohti aiemmin tiistaina tulevien sosiaaliturvavääntöjen haasteita. Lehti korostaa arvojen merkitystä uudistustustyössä. Eri puolueiden arvovalinnat tulevat vaikuttamaan siihen, onko tuleva perusturva universaalia, kannustavaa, vastikkeellista, yksilö- vai ruokakuntakohtaista, automaattista tai tarveharkintaista.
Keskustan johdolla hallitus on käynnistänyt perustulokokeilun, jolla halutaan vastauksia vastikkeettoman perustulon toimivuudesta.
Useimmat eduskuntapuolueet kannattavat kuitenkin vastikkeellisia malleja. Keskustan kanssa vastikkeetonta perustuloa ajavat lähinnä vasemmistoliitto ja vihreät.
Vastikkeettoman perustulon ajatellaan sekä takaavan varman perustoimeentulon, että kannustavan aina myös osa-aikaisen ja pienipalkkaisenkin työn vastaanottamiseen, kun perustulon taso on riittävä, mutta ei liian suuri.
Keskustan ajaman vastikkeettoman perustulon tai vastaavan sosiaaliturvan saaminen ei edellytä esimerkiksi aktiivista työnhakua.
Keskustalla ei ole valmista mallia, mutta sellainen on valmisteilla. Esimerkiksi varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on pitänyt yllä keskustelua negatiivisesta tuloverosta, joka on eräs vastikkeettoman perustulon malli.
Vastikkeellinen perusturva voi sisältää vaatimuksia juuri työnhausta, työllisyyspalvelujen piirissä olemisesta tai muusta aktiivisuudesta, kuten vapaaehtoistyöstä.
Pelkästään keskustan, vasemmiston ja vihreiden voimalla perustuloa tuskin saadaan maaliin. Päinvastaiset, vastikkeelliset mallit tai kannat löytyvätkokoomukselta, kristillisdemokraateilta , sinisiltä ja osittain SDP:ltä.
Myös perussuomalaisissa suhtaudutaan vastikkeettomuuteen negatiivisesti. Kokoomus ei ole laatinut omaa malliaan, mutta puheenjohtaja Petteri Orpo on ilmoittanut kokoomuksen kannattavan OECD:n suosituksen mukaista vastikkeellista yleistukea, niin sanottua Britannian mallia.
Kokoomuksessa on kuitenkin monia muitakin äänenpainoja perusturvan suhteen, esimerkiksi kansanedustaja Elina Lepomäki on ollut tekemässä ajatuspaja Liberan perustili-mallia.
Keskustan kannattaisi kenties lähestyä vihreitä ja vasemmistoa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Luultavasti Suomen seuraava perusturva on monien eri kantojen kompromissi. Hallituspohja tulee ratkaisemaan hyvin paljon.
Vaa’ankieliaseman ottaa ehkä SDP. SDP:n yleisturvamallin perusosa on vastikkeeton, mutta sen päällä on tarveharkintaisia, vastikkeellisia jaaktivoivia elementtejä.
SDP:n malli on kenties sovitettavissa yhteen sekä täysin vastikkeettomien, että vastikkeellisten mallien kanssa.
Gallupjohtajuus vain alleviivaa SDP:n merkitystä. Puolue on ollut luomassa nykyistä, jo vanhakantaiseksi ja byrokraattiseksi tuomittua sosiaaliturvajärjestelmää. Kenties puolue muokkaa myös uutta sosiaaliturvaa.
Kolmiportainen, useilta osin tarveharkintainen malli ei tosin välttämättä vastaa byrokratian purkamisen ja luukulta luukulle-juoksutuksen lopettamisen tarpeisiin.
Keskustan vastikkeetonta ja kokoomuksen vastikkeellista perusturva-ajattelua on vaikea yhdistää, joten sikälikin kolmesta suuresta SDP on molemmille mieluinen kumppani.
SDP:n mallissa on keskustan kannalta kompastuskivenä vastikkeettoman perusosan riittämättömyys. Vasta tämän päälle tulevat elementit muodostavat elämiseen riittävän perusturvan ja kokoomuksen on varmasti helppo ujuttaa niihin mukaan omaa vastikkeellisuuttaan.
Keskustan kannattaisi kenties lähestyä vihreitä ja vasemmistoa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, jos puolueet haluavat Suomeen vastikkeettoman perustulon. Yhteistyössä nämä kolme puoluetta kykenisivät muodostamaan painetta myös SDP:n suuntaan.
Perusturvaa uudistettaessa keskusteluun nousee byrokratian lisäksi väkisinkin eri puolueiden ja ideologioiden ihmiskuvat. Onko ihminen laiska, eikä halua tehdä töitä, jos perustulolla voi vain makoilla uuninpankolla?
Vai haluaako ihminen lähtökohtaisesti aina tehdä töitä, tienata enemmän ja olla mukana yhteiskunnassa? Toimiiko ihminen kepillä vai porkkanalla?
Puolueilla ei ole helppo tehtävä edessään, kun pitää vastata siihen, millaiseen kansalaiseen ja millaiseen ihmiseen ne uskovat. Äänestäjä tuskin haluaa tulla kutsutuksi ainakaan laiskaksi tuillaeläjäksi.