Kolmasosa suomalaisista tyytymättömiä ulkopolitiikkaan
Suomalaisten mielestä Suomen ulkopolitiikkaa hoidetaan nyt huonommin kuin ennen.
Tämä selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaisesta mielipidetutkimuksesta.
Tyytyväisyys ulkopolitiikan hoitoon on laskenut jo useita vuosia, mutta on yhä varsin hyvällä tasolla.
Suomalaisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen ulkopolitiikkaa on viime vuosina hoidettu hyvin. Huonona ulkopolitiikan hoitoa pitää 32 prosenttia.
Tyytymättömyys on mittaushistorian aikana ollut aiemmin näin suurta ainoastaan kerran, vuonna 1991.
Tyytymättömimpiä ulkopolitiikan hoitoon ovat ulkoministeripuolue perussuomalaisten kannattajat.
Heistä 47 prosenttia ajattelee, että ulkopolitiikkaa on hoidettu melko tai erittäin huonosti.
Tyytyväisimpiä ovat kokoomuksen ja keskustan kannattajat.
Suomalaiset ovat entistä epätietoisempia siitä, pitäisikö maan pyrkiä sotilasliitto Naton jäseneksi.
Sekä jäsenyyden kannattajien (27 %) että vastustajien (58 %) määrä on vähentynyt. Ennätykselliset viisitoista prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa.
Kokoomuslaisista 56 prosenttia haluaa viedä Suomen Natoon. SDP:n kannattajista sotilasliittoon haikailee 27, perussuomalaisista 25 ja keskustalaisista 22 prosenttia.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo elävänsä tulevaisuudessa nykyistä turvattomammassa maailmassa.
Turvattomuuden tunne on hypähtänyt reilusti viime vuoden mittaukseen verrattuna ja on nyt ennätystasolla.
Suomalaisia huolestuttavat eniten Suomen työllisyystilanne, kansainvälinen terrorismi, Euroopan talouden näkymät, turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, Syyrian tilanne ja ilmaston lämpeneminen.
Suomalaisista 48 prosenttia suhtautuu kielteisesti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa. Myönteisesti asiasta ajattelee 22 prosenttia vastaajista.
Kielteisimmin suhtautuvat perussuomalaisten (91 %) ja keskustan (60 %) kannattajat. Vihreiden kannattajista kielteisesti asiaan suhtautuu ainoastaan 23 prosenttia.
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy. Se toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina. Kaikkiaan haastateltiin 1005 henkilöä.
Tutkimuksen kohderyhmä oli 15–79-vuotias manner-Suomen väestö.