Sunnuntain paperilehti on jäämässä pian historiaan monessa maakunnassa

Media

Kiristyvä taloustilanne on saanut monet Suomen seitsemänpäiväiset sanomalehdet supistamaan printtilehtensä ilmestymistahtia.

Suomen suurimpiin lukeutunut seitsenpäiväinen sanomalehti Kaleva päätti toukokuussa lopettaa sunnuntainumeronsa painamisen ja jakelun. Lehteä kustantavan Kaleva Median toimitusjohtaja Juha Laakkonen arvioi nyt, että muutos on osoittautunut toimivaksi.

– Taloudellisesti yhtälö on ollut tosi toimiva. Peruutuksia on tullut vähemmän kuin mitä ennakoitiin, hän sanoo STT:n haastattelussa.

Myös muissa sanomalehdissä on pohdittu samaa kuin Kalevassa. Mediakonserni Keskisuomalainen kertoi viime viikolla suunnittelevansa useiden tilattavien paperilehtiensä ilmestymispäivien vähentämistä osana tehostamisohjelmaansa.

Pohjoiskarjalaisella sanomalehti Karjalaisella sunnuntailehden paino ja jakelu loppui huhtikuussa. Ilkka-Pohjalaisen sunnuntailehden jakelu päättyy puolestaan syyskuun lopulla.

Inderesin pääanalyytikon Petri Gostowskin mukaan printtimediat joutuvat jatkuvasti sopeuttamaan toimintaansa laskevaan kysyntään. Gostowski seuraa esimerkiksi Sanomaa, Ilkka-Pohjalaista julkaisevaa Ilkkaa ja Karjalaista julkaisevaa PunaMusta Mediaa.

Sopeutustarve kumpuaa siitä, että printtimedialle tulee merkittäviä tehokkuustappioita, kun painosmäärä laskee.

Säästötoimet ovat erityisen ajankohtaisia silloin, kun taloudessa menee muutenkin huonosti. Kun puhutaan rakenteellisesti laskevasta markkinasta, niin heikossa suhdanteessa volyymit laskevat vielä vähän lisää, selittää Gostowski STT:n haastattelussa. Tämä taas kiihdyttää tarvetta tehostustoimille.

Lehtien levikit ovat laskeneet 2000-luvulla, ja Kalevan Laakkosen mukaan taustalla on kulutuskäyttäytymisen muutos, käytännössä digitalisaatio.

Lehdet, kuten Kaleva, ovat pyrkineet kasvattamaan digitaalista liiketoimintaansa vastauksena pieneneviin levikkeihin. Käytännössä tilaajia on mediataloissa pyritty saamaan digitaalisten tuotteiden, kuten verkkosivujen, mobiilisovelluksen ja näköislehden pariin.

Kalevan kokonaistilaajamäärä oli Laakkosen mukaan kasvussa, ennen kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti inflaation ja kustannusten voimakkaaseen nousuun. Viime ajat tilanne on ollut toinen.

– Printtiä on peruttu mutta digiä ei ole otettu samassa määrin tilalle, sanoo Laakkonen.

Kalevan osalta toimitusjohtaja Laakkonen kertoo, että osalle asiakkaista yhden viikonloppulehden poistuminen on aiheuttanut harmia. Sunnuntaina julkaistavaan näköislehteen ei hänen mukaansa kuitenkaan myydä mainoksia entiseen tapaan. Toisaalta sunnuntaijakelun poistuminen on Laakkosen mukaan tuonut yhtiölle säästöjä, mutta hän kuvaa toimintaympäristöä edelleen lehdelle hankalaksi.

Kustannusten nousu on kurittanut mediayhtiöitä ja esimerkiksi sanomalehtipaperin hinta on noussut.

Inderesin Gostowski pitää sanomalehtipaperin hinnan nousua merkittävänä, mutta kustannusinflaatio ei liity pelkästään siihen.

Myös jakelun kustannukset ovat nousseet, kun polttoainekustannukset ovat nousseet.

Energian hinta oli viime talvena todella korkea, mikä vaikuttaa osaltaan painamiseen. Myös työvoimakustannukset ovat nousseet.

Gostowskin mukaan mediamainonnassa ja -sisällöissä nähty markkinan supistuminen edellyttää jollain aikavälillä lisää tehostustoimia ja mahdollisesti myös yritysjärjestelyjä.

– Pitkässä juoksussa en olisi lainkaan yllättynyt, jos maakuntamediakentässä jonkin näköisiä yritysjärjestelyjä tulisi. Eli haettaisiin fuusioilla isompaa kokoluokkaa ja sitä kautta tehokkuutta toimintaan.

Myöskään printtilehtien julkaisupäivien karsimisen jatkuminen ei Gostowskia yllättäisi. Myös Kaleva Mediaa johtava Laakkonen arvioi, että sama kehitys voi jatkua.

Laakkonen arvioi, että taajamissa painetun lehden jakelu jatkuu pidempään kuin haja-asutusalueilla. Toisaalta mediataloille digitalisaatioon liittyvät investoinnit ovat hänen mukaansa kalliita, joten hän pitää siksi toimialajärjestelyitä alalla mahdollisina.

– Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta jos trendit ovat tällaisia, niin on ihan selvää, että maakuntalehtien paperisten lehtien ilmestymispäiviä vähennetään myös tulevaisuudessa.

Laakkonen vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa moni alueellinen lehti on siirtynyt ilmestymään viikoittain neljänä päivänä.

– Kalevassa on nyt tehty muutos. Uskon, että tällä mennään nyt jonkin aikaa.

Gostowski näkee, että isossa kuvassa ihmisiä kiinnostaa yhä paikallinen journalismi.

– Kyllä sille sisällölle on kysyntää. Toki se ottaa aikansa, että kuluttajat täysin tottuvat siihen siirtymään printistä digiin.

Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman oli mukana tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin, miten ihmiset lukevat uutisia painetussa sanomalehdessä ja digitaalisilla alustoilla.

Siinä tutkittiin, miten Karjalaisen ja Hämeen Sanomien lukijat suhtautuvat oman lehtensä eri käyttöalustoihin.

– Tutkimus osoitti sen, että lukijat ovat aika joustavia tarvittaessa julkaisualustan suhteen. Jos se on heille kätevää, he voivat aika mielellään siirtyä digitaalisille alustoille, kertoo Hellman STT:lle.

Taustalla voi olla vaikka liikkuminen maaseudun ja kaupungin välillä, jolloin digilehti seuraa perässä.

– On paikkoja, jossa paperilehti tulee niin myöhään, että se alkaa olla turhauttavaa.

Etenkin maakuntalehtien kohdalla painettu lehti on ihmisille tärkeä.

– Siihen liittyy niin paljon jotenkin sitä paikallista identiteettiä, sanoo Hellman.

Hänen mukaansa maakuntalehtien lukijoille näköislehti on ensisijainen digitaalinen vaihtoehto.

– Näköislehdessä toistuu painetun sanomalehden arkkitehtuuri, jota lukijat tuntuvat arvostavan, ainakin ne, jotka ovat lukeneet lehteä kauan.

Maakuntalehden kaikki uutiset eivät kärsi siitä, että ne luetaan vasta seuraavana aamuna.

Hellman näkee sen vaaran, että jos ihmiset eivät halua siirtyä digiin, he lopettavat tilauksen kokonaan.

– Näitä reaktioita tulee ihan taatusti. Tietenkin lehtien elinvoiman kannalta toivon, että digitalisaatiokin etenee.

Digitaalisessa mediassa kilpailu on paperilehteä kovempaa, sillä vastassa on muutakin kuin paikallista mediaa. Sama pätee mainosmyyntiin.

– Tässäkin on sama lainalaisuus siitä, että digissä kilpailukenttä laajenee. Se on kilpailullisesti haastavampi ympäristö printtiin verrattuna, sanoo Inderesin Gostowski.

Hellmanin mukaan digitaalinen media suosii suuria toimijoita.

– Mitä pitemmälle uutismedia digitalisoituu, sitä suurempi osa yleisöstä roikkuu muutamilla suurilla uutissisältötarjoajilla.