Lukijat siirtyvät digiin mielellään, jos se on kätevää
Tampereen yliopiston dosentti Heikki Hellman oli mukana tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin, miten ihmiset lukevat uutisia painetussa sanomalehdessä ja digitaalisilla alustoilla.
Projektissa tutkittiin, miten Karjalaisen ja Hämeen Sanomien lukijat suhtautuvat oman lehtensä eri käyttöalustoihin.
– Tutkimus osoitti sen, että lukijat ovat aika joustavia tarvittaessa julkaisualustan suhteen. Jos se on heille kätevää, he voivat aika mielellään siirtyä digitaalisille alustoille, kertoo Hellman STT:lle.
Taustalla voi olla vaikka liikkuminen maaseudun ja kaupungin välillä, jolloin digilehti seuraa perässä.
– On paikkoja, jossa paperilehti tulee niin myöhään, että se alkaa olla turhauttavaa.
Etenkin maakuntalehtien kohdalla painettu lehti on ihmisille tärkeä.
– Siihen liittyy niin paljon jotenkin sitä paikallista identiteettiä, sanoo Hellman.
Maakuntalehtien lukijoille näköislehti on ensisijainen digitaalinen vaihtoehto, sanoo Hellman.
– Näköislehdessä toistuu painetun sanomalehden arkkitehtuuri, jota lukijat tuntuvat arvostavan, ainakin ne, jotka ovat lukeneet lehteä kauan.
Maakuntalehden kaikki uutiset eivät kärsi siitä, että ne luetaan vasta seuraavana aamuna.
Hellman näkee myös sen vaaran, että jos ihmiset eivät halua siirtyä digiin, he lopettavat tilauksen kokonaan.
– Näitä reaktioita tulee ihan taatusti. Tietenkin lehtien elinvoiman kannalta toivon, että digitalisaatiokin etenee.