Keskustanuoret kehottaa hallitusta jättämään vaalijärjestelmän rauhaan
Keskustanuoret katsoo, että Oulun ja Lapin vaalipiirien yhdistäminen yhteiseksi vaalialueeksi murentaisi entisestään luottamusta demokraattista järjestelmää kohtaan.
Uutissuomalaisen tietojen mukaan hallitus on esittämässä kyseistä muutosta vuoden 2031 eduskuntavaaleihin.
– Onko aidosti niin, että epävarmuuden ja demokraattisen järjestelmämme horjumisen keskellä hallitus päättää lähteä leikkimään kansanvaltamme ytimellä eli eduskuntavaaleilla, keskustanuorten puheenjohtajana ensi vuonna aloittava Milla Veteläinen kysyy tiedotteessa.
– Pahimmillaan ääntenlaskennan monimutkaistaminen etäännyttää yksittäisen äänen vaikutuksen lopullisesta tuloksesta, eikä edistä läpinäkyvää ja aidosti kansanvaltaista päätöksentekoa, hän jatkaa.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vain hieman yli puolet 18–24-vuotiaista käyttivät äänioikeuttaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Sitran vuoden 2024 selvityksessä piirtyy kuva nuoresta sukupolvesta, jolle poliittinen prosessi ja puolueet ovat etäisiä teemoja. Samaan aikaan laskevan syntyvyyden Suomi kulkee kohti yhä syvenevää alueiden eriarvoistumista, nuorisojärjestö kertaa.
Toitteko juuri gerrymanderoinnin Yhdysvalloista Suomeen?
Jere Tapio
Keskustanuorten mielestä on huomionarvoista, että vaalialuetta koskeva uudistus ei nauti parlamentaarista yhteisymmärrystä ja tukea vaan sen historiallisena rasitteena on yksioikoinen ja riitainen prosessi.
– Kun kokoomus ja perussuomalaiset myskäävät voimalla ympäri lakeja perustuslakia myöten tehdäkseen riskialttiin kokeilun perinteisen keskustavoittoisella alueella, on mahdotonta välttyä kysymästä: Toitteko juuri gerrymanderoinnin Yhdysvalloista Suomeen ja oletteko todella harkinneet loppuun asti sitä, millaista kulttuuria se vahvistaa, kysyy puolestaan keskustanuorten väistyvä puheenjohtaja Jere Tapio.
Gerrymanderoinnilla viitataan vaalipiirien jakoon siten, että jokin puolue hyötyy siitä.
Veteläinen ja Tapio myös huomauttavat, että Lapin ja Oulun vaalipiirien kokoisen vaalialueen pituus huitelisi tuhannessa kilometrissä.
– Surkuhupaisa yksityiskohta on myös puolen Suomen maakuntien keskinäinen asetelma tässä mallissa. Kun Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa jakavat nykymallin mukaan edustajansa äänimäärien mukaan, lyödään nyt sekaan Lappi, vain antaen sille vaikuttavuutta turvaavan matemaattisen laskukaavan, puheenjohtajat sanovat.