Keskustan työryhmä: Hallituksen Itä-Suomi -ehdotuksesta puuttuu konkretia – "Onko todellista halua tarttua asioihin?"
Keskustan Itä-Suomi -työryhmä moittii hallituksen viime viikolla julkaisemaa ehdotusta itäisen Suomen ohjelmaluonnokseksi konkretian puutteesta.
Työryhmä kirjoittaa kannanotossaan, että hallituksen ehdotus on hengeltään alueen ongelmia ymmärtävä, mutta konkreettiset toimenpiteet sekä aikataulu puuttuvat.
– Joudumme pakostakin kysymään, onko Orpon-Purran hallituksella todellista halua tarttua Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tukalaan asemaan joutuneen laajan itäisen Suomen asioihin, kannanotossa sanotaan.
Työryhmän mukaan ohjelmaluonnokseen annettu kymmenen päivän lausuntoaika osoittaa hallituksen ylimielistä asennetta itäisen Suomen maakuntia ja niiden ihmisiä sekä elinkeinoelämää kohtaan.
Keskustan Itä-Suomi -työryhmä koostuu itäisen Suomen keskustalaisista kansanedustajista ja maakuntapäättäjistä koko itärajan pituudelta. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Hanna Räsänen.
Työryhmä huomauttaa, että alueen maakunnat Pohjois-Karjala, Kainuu, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo julkaisivat jo elokuussa yhteisen konkreettisen toimenpide-esityksensä.
Listalla oli niin liikenneyhteyksien parantamista, kantaverkkoinvestointeja kuin erityistalousalueen perustaminen.
Hallituksen esittelemässä ohjelmaluonnoksessa ne kuitenkin loistavat poissaolollaan.
– Maakunnissa ollaan turhautuneita siihen, että Itä-Suomesta puhutaan lämpimästi juhlapuheissa, mutta hallituksen käytännön toimet vievät asioita toiseen suuntaan, kannanotossa täräytetään.
– Ammatillisen koulutuksen leikkaukset kohdistuvat alueelle suurina. Sairaaloiden tasoa heikennetään Iisalmessa, Varkaudessa, Savonlinnassa ja Kouvolassa. Kulttuurileikkaukset osuvat eniten itäisen Suomen teattereihin ja orkestereihin. Saavutettavuuden parantamiseen tehdyt investointipäätökset ovat nekin kohdelleet kaltoin itäistä Suomea, työryhmä listaa.
Myönteisinä asioina ohjelmaluonnoksesta keskustan Itä Suomi -työryhmä mainitsee sen, että Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntiin esitetään kohdennettavaksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) lisärahoitusta seuraavalla EU:n ohjelmakaudella vuodesta 2028 alkaen.
– Keskustan Itä-Suomi -työryhmä vaatii maan hallitusta tarttumaan rivakasti toimeen ja tekemään päätöksiä lausuntokierroksen palautteiden pohjalta. Myös vaikuttaminen EU-rahoituksen saamiseksi rajamaakuntiin Brexitin tapaan on oltava hallituksen työlistalla merkittävässä roolissa.