Keskustan Kemppi: Maatalouden huoltovarmuuspaketti tuo turvaa myös investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin

Kansanedustaja Hilkka Kemppi kiittää maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää toimista maatalouden ahdinkoon vastaamisesta. Tänään hallitus on linjannut maataloudelle osoitetun 300 miljoonan euron tukipaketin sisällöstä.

Kempin mukaaan tarvitaan sekä tämä hallituksen tukipaketti että kaupan toimijoiden ryhtiliike. Maatalouden huoltovarmuuspaketin tarkoitus on turvata suomalaisen ruoan saatavuus.

– Toivon, että viesti on se, että valtio arvostaa suomalaista ruokaa oli olot millaiset vain. Olen erityisen huolissani tilojen tulevaisuususkosta. Toivon, että tämä paketti auttaa luomaan uskoa siihen, että kaikki pellot on viisasta kylvää tänäkin keväänä ja tarvittavat sukupolvenvaihdokset on turvallista tehdä. Vain silloin ruoka riittää, Kemppi kertoo tiedotteessaan.  

Kansanedustajan mukaan nyt hyväksytty paketti sisältää nopeavaikutteisia tukimuotoja tilojen maksuvalmiuden tukemiseksi. Kansalliseen luonnonhaittakorvaukseen lisätään 120 miljoonaa euroa, lisätukia ohjataan sika- ja siipikarjatalouteen, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastointiin, porotalouteen ja kalatalouteen sekä EU:n kriisitukea täydennetään ja energiaverojen vuoden 2021 palautusta lisätään. Toimet on koottu kuukaudessa niin, että niillä pystytään vastaamaan akuuttiin kassakriisiin.

– Huoltovarmuuspaketti on tehty pahimman yli selviämiseksi. Me hallituspuolueiden kansanedustajat linjasimme heti ensimmäisenä, että suomalaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi on tehtävä kaikki tarvittava. Esimerkiksi energiaverojen palautuksen lisääminen, EU:n kriisituen täydentäminen ja ne tuet, joilla vauhditetaan nopealla aikataululla energiainvestointeja, biokaasun tuotantoa ja kiertotaloutta auttavat kannattavuuskriisiin vastaamisessa. Kiitos ministerille vaativan paketin kokoamisesta, Kemppi sanoo.

Jotta maatalouden kannattavuuteen saadaan pysyvää tukea, tukipaketti tarvitsee Kempin mukaan rinnalleen kaupan toimijoiden reilummat tuottajahinnat.

– Maatilallisilta ryöstävästä halpuutuksesta on päästävä eroon ja nykyiset hinnat on korjattava reilummaksi viipymättä. Markkinoilta saatavaa hintaa ei voida korvata tuilla eikä kriisipaketeilla. Jos kaupan toimijat eivät ryhdistäydy pikimmiten, on ainoa keino pakottavan lainsäädännön kuten solidaarisuusveron tai muun vastaavan toimen läpi vieminen. Vain kaupan toimijoiden reilummat tuottajahinnat pystyvät tarjoamaan pysyvää muutosta maatalouden kustannuskriisiin.

Kemppi kertoo, että maatilojen lukumäärä Suomessa vähenee, vaikka hajautettu ruoantuotantojärjestelmä on aina huoltovarmuuden kannalta turvallisempi. Suomessa maatilojen sukupolvenvaihdoksia on pyritty edistämään muun muassa maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmän sekä nuorten viljelijöiden aloitustuen avulla. Myös EU:n seitsemän vuoden maatalouden tukipäätös (CAP-uudistus) toi turvaa erityisesti tilojen kehittämiseen.

Kempin mukaan työtä ruoan huoltovarmuuden turvaamiseksi on jatkettava ja on tärkeää, että riittävän monelle maatilalle löytyy uusi yrittäjä edellisen siirtyessä eläkkeelle. Sukupolvenvaihdoksia hidastaa muun muassa maatalouden kustannuskriisin tuoma epävarmuus, investointien kasaantuminen, tuotteiden hintojen halpuuttaminen ja kuluttajien osin arvaamaton käyttäytyminen ruokamarkkinoilla.

– Kun tilojen sukupolvenvaihdokset viipyvät, riski tilojen lopettamiselle ja investointien tekemättä jättämiselle kasvaa. Siksi esimerkiksi vuonna 2018 päättyneen maatalouden luopumisen tuen rinnalle on löydettävä korvaavia malleja, Kemppi päättää.