Keskustan kansanedustajat odottavat syksyltä vastuullista talouspolitiikkaa – Könttä: "Pitää miettiä, mikä on lasku jälkipolville"

Työllisyystoimet, talouspolitiikka sekä rokotekattavuus ovat asioita, jotka mietityttävät keskustan kansanedustajia kesätauon jälkeen.
Politiikka

Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajan Joonas Köntän mukaan budjettiriihessä tullaan näkemään hyvinkin poikkeavia kantoja siitä, mitä pitää tehdä ja mitä ei – eli hänen mukaansa normaalia poliittista keskustelua.

– Keskustan pitää tuoda esiin vastuullista talouspolitiikkaa, jossa mietitään, mikä on lasku jälkipolville. Työllisyystoimet liittyvät tähän hyvin vahvasti. Varmasti korona pysyy edelleen vahvana määrittävänä tekijänä, Könttä kertoo.

Myös Oulun vaalipiirin kansanedustaja Hanna-Leena Mattila toivoo, että työllisyystoimia lähdetään viemään eteenpäin.

– Koronapandemia ei ole vieläkään ohitse, joten vaikka minkälaisia suunnitelmia tehdään, sitä ei tiedetä, kuinka monta lisätalousarviota joudutaan tekemään lisää. Jokseenkin varauksellisesti suhtaudun tulevaan talveen.

Mattilan mukaan merkittävä vaikutus talouteen on sillä, miten yhteiskuntaa pystytään pitämään auki. Sekä Mattila että Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustaja Hanna Huttunen pitävät tärkeänä rokotekattavuuden saamista tietylle tasolle.

– Rokotekattavuutta pitäisi merkittävästi olla vauhdittamassa. Pidän suorastaan kansalaisvelvollisuutena, että otetaan ne kaksi rokotetta, jotta pystytään yhteiskunta pitämään auki. Pidän myös todella tärkeänä sitä, että opiskelijat pystyisivät aloittamaan ja työskentelemään jatkossakin lähiopetuksessa, opettajataustainen Mattila sanoo.

Huttusta pitää kiireisenä Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmän vetäminen.

– Saimme kesäkuussa valmiiksi toimenpidesuunnitelmamme. Lähdemme tekemään erityyppisiä kokeiluja ja hankkeita, joilla harvaan asutun maaseudun elinvoimaa saadaan lisättyä. Meillä on 12 miljoonan euron budjetti, joka tule käyttää vuoden 2022 loppuun mennessä. Olen huomannut, että poikkihallinnollinen valmistelu eri ministeriöiden välillä on varsin kankeaa ja hidasta, joten hoppu saattaa tulla, Huttunen sanoo.

Gallupit ovat gallupeja, ja vaaleissa punnitaan se kannatus.

Hanna Huttunem

Oulun vaalipiirin Tuomas Kettunen nostaa yhdeksi isoksi asiaksi syksyn budjettiriihessä maakuntien, kuten Kainuun, lentoliikenteen jatkumisen. Kettunen sanoo, että mikäli koronatilanne pahenee ja maakuntien lentoliikenne vähenee, valtion pitää varata budjettiin tukirahaa tätä varten.

– Mikäli hyvin lähtenyt kaupallinen lentoliikenne hiljenee koronan takia, tulisi valtion turvata lentoliikenteen jatkuminen maakuntakentille myös ensi vuonna. Lentoliikenne on maakuntien yritysten ja matkailun saavutettavuudelle elinehto.

Kettunen odottaa myös, että teollisuuden voimakkaat investoinnit näkyvät ensi vuoden talousarviossa.

– Esimerkiksi Kuhmossa paikallinen sahayhtiö on investoinut isosti suhteessa paikkakunnan kokoon. Kun paikallinen saha laajentaa, tieinvestointeihin tarvitaan rahaa. Tulossa on kuitenkin 200 uutta työpaikkaa. Eniten uusia työpaikkoja tulee lisää puunkorjuuseen ja kuljetuksiin, joten tieinvestointeja voi perustella työllisyysvaikutuksilla, Kuhmosta kotoisin oleva kansanedustaja kertoo.

Myös ilmastoasiat mietityttävät. Kettunen kertoo seuranneensa mielenkiinnolla vihreiden ulostuloja ilmastotilanteesta ja väläyttelyjä hallituksesta lähtemisestä.

– Ylipäätään politiikan syksy tulee varmaan olemaan hyvin mielenkiintoinen ilmastotavoitteiden osalta, Kettunen arvelee.

Huttusen mukaan ainakin vihreiden suunnalla lienee paineita ympäristötavoitteiden suhteen.

– Keskustalla on ollut hyvin selkeät askelmerkit, että hallitusohjelman mukaan mennään riihessä, hän toteaa.

Ylen uusin kannatusmittaus luonnollisesti harmittaa keskustan kansanedustajia: puolueen suosio putosi mittauksessa 1,2 prosenttiyksiköllä 12,3 prosenttiin. Maakuntavaaleista odotetaan seuraavaa näytön paikkaa.

– Ei se hyvä kannatus meille tietenkään ole, eikä siihen tarvitse olla tyytyväinen. Meillä on mahdollisuus uusissa maakuntavaaleissa osoittaa se meidän leipälajimme, että miten maakuntien etua valvotaan. Siinä on mahdollisuus parantaa, Könttä sanoo.

Myös Kettunen toteaa, että maakuntavaaleihin pitää nyt panostaa.

– Ainahan se harmittaa, kun gallupeissa tullaan alaspäin, mutta ei pidä lannistua. Töitä on tehtävä entistä lujemmin aluepolitiikan toteutumiseksi koko Suomea ajatellen. Pitkäjänteisellä keskustalaisella politiikalla on kuitenkin jalansijaa ja kannatusta maakunnissa.

Huttunen ei sen sijaan gallupeja seuraa.

– Kuntavaalit osoittivat sen, että gallupit ovat gallupeja, ja vaaleissa punnitaan se kannatus.