Keskustan Honkonen iloitsee: Lisäbudjetti on kokovartalohierontaa koronakramppiin
Hallituksen viimeisin lisäbudjetti herättelee isänmaata koronahorroksesta, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen sanoo.
Honkonen muistuttaa, että lisäbudjetilla tuetaan osaltaan talouden elpymistä kautta maan. Keskustaedustaja kuvailee, että tämä on elvytys- ja elinvoimabudjetti, kokovartalohierontaa koronakramppiin.
– Yrittäjien eri puolilla maata on päästävä taas yrittämään ja lomautetuiksi tai työttömäksi joutuneiden takaisin töihin. Esimerkiksi maakuntiin tasaisesti jakautuvat tiet- ja muut väylähankkeet työllistävät ihmisiä nopeasti ja laittavat osaltaan koko Suomea liikkeelle, Honkonen sanoo tiedotteessa.
– Kustannustuella autetaan viruksesta ja poikkeusoloista eniten kärsineitä yrityksiä, hän jatkaa.
Sovitut lisärahat peruspalveluihin, lasten, nuorten ja perheiden pärjäämiseen sekä koulutukseen Honkonen näkee sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin huolenpitona.
Hän toteaa, että lapsiperheköyhyys ja nuorten syrjäytyminen olivat vakavia ongelmia jo ennen koronaa.
– Poikkeusoloilla on ollut etenkin näille lapsille ja nuorille, mutta myös monille muillekin suomalaisille kielteisiä vaikutuksia. Niitä on nyt välittömästi lievennettävä ja samalla rakennettava siltaa, jotta Suomi pysyy myös tulevaisuudessa mahdollisimman ehyenä.
Honkonen kuitenkin tähdentää, että kaikki tehdään nyt pääasiassa velaksi.
Suomen talouteen tulee pakon edessä vähintään useiden miljardien eurojen epäsuhta, jota on alettava oikaista jo hallituksen tulevassa budjettiriihessä kesän jälkeen. Tätä tosiasiaa ei Honkosen mukaan pääse mikään entinen, nykyinen tai tuleva hallituspuolue seuraavina vuosina pakoon.
– Tämä tarkoittaa käytännössä kahta asiaa: monta sinällään tarpeellista parannusta joudutaan siirtämään odottamaan parempia aikoja.
– Toiseksi, työllisyyttä on saatava nostettua ja pitkään vatvottuja uudistuksia sotesta alkaen valmiiksi. Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä vähemmän tarvitaan pirullisia veronkorotuksia ja leikkauksia, jotka heikentäisivät työnteon ja yrittämisen edellytyksiä ja kohdistuisivat vääjäämättä pienituloisiin ihmisiin, Honkonen paaluttaa.