Keskustaedustajat toivovat koulujen avaamista, mutta harkintaa käyttäen – “Tärkeintä on mennä terveys edellä ja toimia viranomaisten ohjeiden mukaan”

Koulut

Opetusministeri Li Andersson (vas.) väläytti torstain kyselytunnilla, että koulut voitaisiin ehkä avata vielä tänä keväänä ainakin pienimpien oppilaiden osalta.

– Tervehdin ajatusta ilolla. Se olisi sosiaalisesti ja psykologisesti todella hyvä asia. Kouluun palaaminen vielä ennen lomia paketoisi tämän erikoisen kevään jollakin tavalla normaalimmaksi, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) sanoo.

Hän korostaa, että rajoitusten purkaminen pitää kuitenkin tehdä tarkasti terveys edellä ja viranomaisten ohjeita kuunnellen.

Mattila on seurannut mielenkiinnolla naapurimaiden ja nyt etenkin Tanskan tilanteen etenemistä.

– Siellä ollaan koronakriisissä pari viikkoa meitä edellä ja on vähitellen alettu päästää lapsia takaisin kouluun. Kannattaa seurata, minkälaisia kokemuksia sieltä karttuu.

Vaikka Mattilankin mielestä olisi luontevinta päästää kouluun ensin pienimmät oppilaat, hän on erityisen huolissaan yläkoululaisista, joista osa on ollut tavoittamattomissa.

– Jos koulua voidaan vaiheittain normalisoida, yläkoululaiset jos ketkä olisivat tsekkaamisen tarpeessa. Varsinkin koulunsa päättäviin olisi tärkeää saada kontakti perusopetuksen viime metreillä.

Mattila huomauttaa, että yhdeksäsluokkalaisissa on normaalioloissakin paljon niitä, jotka eivät saa päästötodistusta ja uhkaavat tipahtaa järjestelmän ulkopuolelle.

– Pelkään näiden haavoittuvassa asemassa olevien nuorten puolesta.

Myös kansanedustajan, keskustan varapuheenjohtajan Petri Honkosen mielestä olisi hienoa, jos koulut voitaisiin taas avata.

– Todella toivoisin sitä, mutta pitää arvioida tautitilanteen perusteella, onko se mahdollista, hän sanoo.

Koulujen avaaminen olisi hänen mukaansa kiistatta koululaisten etu.

– Oppimiserot leviävät etäopetuksessa isoiksi. Toisilla vanhemmilla on paremmat edellytykset pitää kotikoulua kuin toisilla. Haasteita siihen liittyy varmasti kaikilla.

Itsekin opettajana toiminut Honkonen on ollut mukana parilla etäopetustunnilla ja pitänyt yhteyttä alalla toimiviin entisiin opiskelutovereihinsa.

– Opettajilla on valtava urakka saada opetus pystyyn siten, että se tavoittaa kaikki oppilaat, hän sanoo.

Kun koulut taas avataan, Honkosen mielestä on järjestettävä tasokokeita sen selvittämiseksi, kuka tarvitsee lisäopetusta.

– Poikkeusajan aiheuttamia oppimiseroja on pystyttävä tasaamaan, hän painottaa.

Opettajat tarvitsevat hänen mukaansa tukea myös siihen, miten kriisiaikaan liittyviä asioita käsitellään oppilaiden kanssa.

– Jonkinlainen valtakunnallinen ohjeistus on paikallaan.

Keskustan kansanedustajista on koottu niin sanottuja ad hoc -ryhmiä, joista yksi keskittyy sivistyksen ja oppimisen teemoihin. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mattila kertoo, että heillä on tarkoitus ryhtyä laatimaan exit-suunnitelmaa siitä, miten etäopetuksen ja kriisitilanteen aikana syntyneitä vaurioita korjataan.

Hän uskoo, että haasteista on mahdollista selvitään ja lopulta päästään aika nopeasti kiinni normaaliin koulurytmiin.

– Moniammatillisen yhteistyöverkon tiimityössä pitää keskittyä auttamaan heitä, joille etäopetus on ollut villiintymisen aikaa, Mattila sanoo.

Mattila korostaa, että etäkoulujaksoon liittyy hyviäkin asioita, kuten pakon edessä otettu digiloikka.

– Opetusjärjestelmä, opettajat, oppilaat ja vanhemmat ovat kaikki oppineet paljon. Tämän jälkeen koulua varmasti arvostetaan aivan uudella tavalla.