Keskusta vaati vastauksia aluerahojen kaappaukseen – "Eihän itäistä Suomea voi potkia päähän koko ajan"
Keskusta vaati hallitukselta vastauksia aluekehitysrahojen käytöstä eduskunnan kyselytunnilla.
Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) oli huolissaan siitä, että hallitus on viemässä Itä-Suomelta sille kuuluvat aluekehitysrahat.
Kyseessä on 300 miljoonan euron potti, joista Hoskosen kotimaakunnan Pohjois-Karjalan osuus on 22 miljoonaa euroa.
– Nämä rahat ovat juuri niitä rahoja, joilla työttömyyttä parhaiten torjutaan. Pienten ja keskisuurten yritysten kauttahan se työttömyys paranee, Hoskonen sanoi.
– Eihän itäistä Suomea voi tällä keinoin potkia päähän koko ajan. Kyllä me tarvitsemme ehdottomasti positiivista viestiä ja heti.
Elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) mukaan rahoja ei poisteta, mutta niitä voidaan kohdentaa uudelleen esimerkiksi puolustukseen ja erilaisiin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin.
– Kysymys on tosiaan Euroopan unionin sallimasta tällaisesta välitarkastelusta, mitä tulee aluekehitysrahoihin ja Euroopan sosiaalirahastoihin ja niiden käyttöön.
Puiston mukaan puolustuksen hankkeet ovat tärkeitä, ja niitä kohdentuu myös Itä-Suomeen.
– Kyse on uudelleenkohdentamisesta näillä perustein, mitkä minun mielestäni ovat ihan ymmärrettäviä.
– Sinänsä tätä päätöstä ei ole vielä tehty, mutta sitä on kyllä valmisteltu varsin pitkälle, Puisto sanoi.
Hoskonen kertoi työttömyyden koettelevan rajusti Pohjois-Karjalaa.
– Tällä hetkellä työttömyysprosentti on 13,8 ja kasvaa koko ajan. Hyvin murheellista.
Hoskosen mukaan alueella ja koko itäisessä Suomessa turhaan odotettiin, että valtion ensi vuoden budjetista tulisi jotain hyvää.
– Mutta ei tullut. Pohjois-Karjalaan esimerkiksi tiehankkeet plus miinus nolla, siis ei mitään. Kaikki tällaiset isot hankkeet, jotka olisivat meille hyödyksi, niin todella niitä ei ollut. Olimme todella järkyttyneitä siitä.
Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) sanoi, että Etelä-Pohjanmaan maakunnankin työttömyysluvut ovat murheellisia.
– Pankit eivät anna lainaa, yritykset eivät pääse tekemään sukupolvenvaihdoksia, ja mitä tekee hallitus? Seisoo käsiensä päällä tässä asiassa.
– Mitä te aiotte tehdä näille ongelmille? Näitä kumpuaa nyt eri puolilta Suomea: Itä-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta, kaikkialta. Me haluamme luoda työpaikkoja sinne, yrityksille mahdollisuuksia, pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta nyt näin ei tapahdu, Savola sanoi.
Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Tuomas Kettunen piti ristiriitaisena sitä, että hallituksen mukaan aluepolitiikka toimii ja investointeja tehdään, mutta varsinkin Itä-Suomen kehitys näyttäytyy edelleen huolestuttavana.
Elinkeinoministeri Puisto myönsi, että alueelliset erot ovat ”varsin merkittäviä”. Puisto kertoi käyneensä kesällä Puolassa, missä paikalla oli Euroopan rajavaltioiden aluekehityksestä vastaavia ministereitä.
– Keskustelimme juuri alueiden elinvoimasta oikeastaan koko Ukrainan ja Venäjän itärajalla. Kyllä se signaali aika selvä on siellä, että monet kärsivät tästä samasta ongelmasta.
Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli kysyi, milloin hallitus alkaa todella vahvistamaan elinvoimaa koko Suomessa, mikä auttaisi myös pk-yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja.
Elinkeinoministeri totesi, että kasvun aikaansaaminen on todella tärkeää.
– Koko Suomen asia on tärkeä, mutta on totta, että tässä on alueellista eriytymistä. On paikkakuntia, mitkä ovat lähteneet kasvuun paremmin. On paikkakuntia, missä tilanne on hankalampi myös työllisyyden osalta.
Puiston mukaan investoinnit, jotka johtavat työllisyyteen, näyttävät kuitenkin aika hyviltä.
– Tänä vuonna on toteutumassa noin kymmenen miljardin investoinnit, mikä on kaksi miljardia enemmän kuin mitä ajattelin.
– Jos ajattelen vielä meidän erilaisia verohyvitysohjelmia, niin Business Finlandiin tuli näitä hakuja 22 miljardin arvosta, mikä on varsin huomattavasti. Eli siinä on yksi konkreettinen toimenpide, minkä hallitus on tehnyt ja mikä näyttää onnistuneen hyvin.