Keskusta petaa kovaa temppua – aluevaalit toi tarpeellisen loman raskaasta hallitusarjesta

Ylen puheenjohtajatenttisarja aluevaalien alla kertoi paljon politiikan nykyasetelmista varsinkin keskustan osalta.

Raskaan sarjan paneeliin pääsivät kokoomus, SDP ja perussuomalaiset. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko joutui tyytymään vihreiden Iiris Suomelan ja vasemmistoliiton Li Anderssonin seuraan.

Se ei ole uutinen, että keskusta on puolueista vasta neljänneksi suurin. Asetelma kuitenkin alleviivasi sitä tosiasiaa, että koko 2000-luvun pitkäaikaisin pääministeripuolue keskusta painii nykyään keskisuurten puolueiden sarjassa.

Eikä keskusta ole siitä asetelmasta pystynyt nousemaan kuin hetkellisesti kesäkuun 2021 kuntavaalien yhteydessä. Kolmas sija ja 14,9 prosentin kannatus oli pitkään kannatusalhossa rämpineelle keskustalle tuolloin kuin voitto.

Kykeneekö keskusta aluevaaleissa uusimaan kuntavaalien hyvän tuloksen?

Sitä kysymystä on arvuuteltu pitkin matkaa. Juuri vaalien alla näyttää hyvältä, sillä Ylen torstaina julkaisema aluevaalien kannatusmittaus osoitti keskustalle peräti 17,7 prosentin lukemia ja kolmatta sijaa puolueiden välisessä kilvassa. Kurottavaa toisena olevaan SDP:hen oli vain 0,3 prosenttiyksikköä. 

Neljänneksi jäänyt perussuomalaiset oli kaukana takana 14,3 prosentin tuloksellaan.

Keskustan harjoittama tiukka lähipalveluiden puolustaminen näyttää siis purreen suomalaisiin. Moiset lukemat olisivat pitkän korpitaipaleen jälkeen mannaa puolueelle. Yli 17 prosentin kannatusta voisi pitää suoranaisena jättipottina, unelmana, jollaisesta ei ole uskallettu edes uneksia.

Erityisen ilahduttavaa keskustan kannalta on se, että Ylen taustamateriaalin perusteella puolue on onnistunut voittamaan takaisin kuntavaaleissa 2021 ja eduskuntavaaleissa 2019 perussuomalaisia äänestäneitä. Tärkeää on myös se, että keskusta näyttää pitäneen puoluetta aiemmin äänestäneet takanaan.

On kuitenkin huomattava, että ensimmäistä kertaa käytävien aluevaalien kannatusennusteiden tekeminen on haastavaa. 

Gallupeiden suunta voi myös äkisti muuttua tai realisoitua tavalla, jota ei ole osattu ennakoida.

Gallup-huumaan tuudittautumisen vaaroista huomautti myös keskustaveteraani Seppo Kääriäinen Suomenmaan haastattelussa.

Jonkinlaista rohkaisua puolueväki voi kuitenkin ottaa siitä, että keskustan suunta näyttää osoittavan aluevaalien kohdalla ylöspäin laajemminkin. Helsingin Sanomien viimeisin aluevaaligallup ennakoi puolueelle 16,7 prosentin kannatusta ja kolmatta sijaa. Oikein kelvollinen tulos sekin puolueen nykykannatusta ajatellen.

Keskustajohtaja Saarikko on väläytellyt, että puolue tavoittelee parempaa tulosta kuin kuntavaaleissa. Yli 15 prosentin noususta voisi siitäkin jo iloita.

Gallupeiden suunta voi myös äkisti muuttua tai realisoitua tavalla, jota ei ole osattu ennakoida.

Ratkaisevaa keskustan kannalta on se, miten puolue saa omansa vaalipäivänä liikkeelle. Siksi viimeisten päivien onnistumisella on iso merkitys.

Ehdokasasettelussaan keskusta ei täysin onnistunut, kun se ei saanut kasaan täysiä ehdokaslistoja. Vastapainoksi ehdokkaiden joukosta löytyy kuitenkin tukku raskaan sarjan nimekkäitä poliitikkoja. Istuvan puheenjohtajan lisäksi ehdolle on lähtenyt peräti viisi aiempaa keskustan puheenjohtajaa: Paavo Väyrynen, Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen, Juha Sipilä ja Katri Kulmuni. Heistä kolme on myös entisiä pääministereitä.

Oma mielenkiintoinen ulottuvuutensa on se, millaisiin tuloksiin he puoluetta siivittävät ja millaisia ehdokasasetelmia esimerkiksi Jäätteenmäen kaltaisten nimien menestyminen tarjoaa eduskuntavaaleja ajatellen.

Valtakunnallista tulosta olennaisempaa aluevaaleissa onkin se, miten puolueet pärjäävät kaikkiaan 21:llä alueella eri puolilla Suomea. Saarikko on väläytellyt keskustan tavoittelevan ykköspaikkaa suurimmassa osassa alueista. 

Valtakunnallisen tason positiivinen tulos tekisi kuitenkin erittäin hyvää keskustalaisten itsetunnolle, arvioi pitkän linjan keskustavaikuttaja ja entinen ministeri Liisa Hyssälä.

Hyssälän mukaan itsetunnon kohoaminen puhaltaisi uutta eloa keskustan kenttään. Sille olisi käyttöä varsinkin vuoden päästä, jolloin Suomessa koittavat seuraavat eduskuntavaalit. 

Aluevaalit ovat toki tärkeät vaalit jo itsessään, eikä niitä pidä ajatella pelkästään eduskuntavaalien välivaaleina. Erityisen tärkeät aluevaalit ovat keskustalle, jolle maakunnallisen päätöksenteon vahvistuminen on ikiaikainen unelma. 

Eduskuntavaaleissa jaetaan kuitenkin aina ylintä lainsäädäntövaltaa, joten on turha kiistää, etteikö jokainen puolue haluaisi saada koneistonsa kunnolla rasvatuksi juuri niihin vaaleihin.

Siitä näkökulmasta ajatellen keskustalle aluevaalit on eräänlainen kohtalonhetki: parempaa tilaisuutta suunnan kääntämiselle ei ole tulossa. Siksi onnistuminen on erityisen tärkeää juuri nyt.

Aluevaaleja parempaa tilaisuutta keskustan suunnan kääntämiselle ei ole tulossa. Siksi onnistuminen on tärkeää juuri nyt.

Hyvä kysymys kuitenkin on se, tarttuuko suotuisa tuuli keskustan purjeisiin laajemmin, jos aluevaalit menevätkin mukavasti. 

Niin ei ainakaan vaikuta käyneen kuntavaalien jälkeen, vaikka tulos olikin keskustan kannalta positiivinen. Gallupit eivät nousseet.

Aluevaalien osalta on myös muistettava, ettei niiden tulos ole täysin verrannollinen esimerkiksi kuntavaalien kanssa. Keskustan ikuinen kipupiste Helsinki ei näissä vaaleissa äänestä. Se parantaa keskustan mahdollisuuksia ja heikentää vihreitä.

Aluevaaleissa keskustaa hyödyttää myös se, että perussuomalaiset vaikuttavat vaipuneen horrostilaan. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on jäänyt puheenjohtajatenteissä vaisuksi eikä maahanmuutolla ja kaikenlaisella populismilla ratsastava puolue ole jaksanut innostua tylsiksi haukkumistaan sote-vaaleista muutenkaan. Yleispoliittisissa eduskuntavaaleissa tilanne on toinen.

Mahdollisesta aluevaalimenestyksestä huolimatta keskustalla on edelleen myös taivallettavanaan hallituspolku, jota pitkin kulkeminen ahdistaa puolueväkeä. Jatkuva pohdinta siitä, lähteekö keskusta hallituksesta, imee paljon voimia ja ylläpitää epävarmuutta puolueen suunnasta. 

Kaiken rämpimisen ja vuoden 2019 eduskuntavaalitappion jäljiltä puolueessa kytee myös yleistä pahaa oloa, joka ei yhdellä vaalituloksella helpota.

Paljon riippuu siitä, mitä keskusta aluevaalien tuloksella tekee. 

Pettymyksen hetkellä pahat olot tekee mieli painaa taka-alalle ja keskittyä tulevaisuuteen uskoen, että kyllä tämä tästä. Voiton huumassa on taas suloisen makeaa unohtaa vaikeudet ja tuudittautua siihen, että kaikki on ehkä sittenkin hyvin.

Sellaiseen keskustalla ei ole varaa. Olipa aluevaalien tulos mikä tahansa, puolueessa on vaalien jälkeen syytä tehdä perusteellinen analyysi siitä, miten tästä jatketaan eteenpäin. 

Samaa korosti myös Kääriäinen, jonka mielestä puolueen “terävän kärjen” on käytettävä paljon aikaa vaaleista tehtävien johtopäätösten pohtimiseen.

Ensin on kuitenkin käytävä ne aluevaalit.

Suomenmaa analysoi juttusarjassaan kaikkien eduskuntapuolueiden aluevaalinäkymät. Juttusarja päättyy tähän.