Keskusta näkee metsät osana ilmastoratkaisua –  "Hakkuut ovat täysin kestävällä tasolla, ja niitä voidaan vielä kasvattaa"

Hiilinieluja vahvistava ilmastotyö ja puunkäytön lisääminen ovat toisiaan tukevia tavoitteita, keskusta katsoo.

– Metsäsektorilla eletään nyt huippusuhdannetta, ja yhä jäädään selkeästi alle tason, joka alkaisi pienentää hiilinieluja edes tilapäisesti. Hakkuut ovat täysin kestävällä tasolla, ja niitä voidaan vielä kasvattaa, keskustan metsälinjausten valmistelua johtanut kansanedustaja Eerikki Viljanen sanoo.

Metsälinjaukset julkistettiin Nurmijärvellä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla metsänharvennusta seuraten ja nokipannukahveja juoden.

– Pystymme yhdistämään puun kestävän käytön, metsien monimuotoisuuden ja hiilinielujen kehittymisen, ministeri korostaa.

– Viimeisen 60 vuoden aikana olemme kaksinkertaistaneet hiilinielumme, kiitos hyvän metsänhoidon ja suomalaisten metsänomistajien.

Suomen metsähakkuut nousivat viime vuonna ennätykselliseen 77 miljoonaan kuutioon, Leppä kertoo.

– Metsien kasvu on kuitenkin 110 miljoonaa kuutiota ja vähän yli.

Keskustan tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä Suomen metsien kasvu voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

– Se vaatii sen, että metsämme ovat hoidettuja ja työvaiheet tehdään ajallaan. Ja kun metsä kaadetaan päätehakkuussa, siihen istutetaan tai kylvetään heti uusi metsä, ministeri sanoo.

Metsien hyödyntäminen on keskustan mielestä olennainen osa ilmastoratkaisua, kun fossiilitaloudesta pyritään eroon.

– Me emme näe, että ilmastopoliittiset asiat olisivat mitenkään ristiriidassa metsien taloudellisen hyödyntämisen kanssa – pikemminkin päinvastoin, ne voidaan molemmat voidaan tehdä kestävästi tulevaisuudessa, kuten tähänkin asti, Viljanen toteaa.

Hän sanoo keskustan luottavan suomalaisiin metsänomistajiin.

– Ohjelmapaperissa ei linjata suuria mullistuksia keskustan linjaan. Halusimme kirjata auki sen pitkäjänteisen metsäpolitiikan, mitä keskusta on edustanut jo yli 100 vuotta.

Metsäteollisuuden maailmanlaajuisten markkinoiden on arvioitu kasvavan noin 200 miljardilla eurolla seuraavan reilun 10 vuoden kuluessa.

Suomella on kaikki mahdollisuudet saada oma osansa metsäteollisuuden kasvusta ja ohjata samalla maailmaa kestävämpään suuntaan, metsälinjauksessa todetaan.

– Metsänomistajan näkökulmasta puolueilla on eroja, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kiteyttää.

– Olipa kyseessä kotimainen vai kansainvälinen sijoittaja, niin sillä on merkitystä, että metsätaloudelle myönteinen poliittinen tahtotila nähdään kestävänä, kun tehdään miljardiluokkien investointeja vuosikymmeniksi eteenpäin.

Keskusta haluaa korottaa yrittäjävähennyksen viidestä prosentista 8–10 prosenttiin. Puolue katsoo, että metsätaloudesta saadun pääomatulon kevyempi verotus kannustaisi puun myyntiin ja investointeihin.

Keskusta tavoittelee edelleen metsätilojen veroedun eli metsävähennyksen asteittaista korottamista, jotta se ehkäisisi tilojen pirstoutumista, edistäisi sukupolvenvaihdoksia ja auttaisi metsäomistuksen säilymistä suomalaisten perheiden omistuksessa.

Keskusta vastustaa ajatustakin siitä, että kiinteistöverotus laajennettaisiin maa- ja metsätalousmaahan.