Keskusta kulkee Tampereella kohti kaksinumeroista kannatusprosenttia – Pormestariehdokas Ovaska: Olipa vallassa kokoomus tai SDP, politiikka on samanlaista
Tampereella on maine Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina. Tampere haastaa monessa asiassa pääkaupunki Helsinkiä.
Monet suuret tapahtumat maailmantähtien konserteista MM-jääkiekkoon on pidetty viime vuosina Tampereella, vaikka vielä kymmenen vuotta sitten Helsinki oli näiden suhteen menomesta numero yksi.
Tampereelle muutetaan ympäri Suomen. Pohjanmaalta tai Savosta on usein luontevampaa lähteä opiskelemaan Tampereelle kuin Helsinkiin.
Politiikan saralla Tampereella on vahva merkitys myös valtakunnanpolitiikan näyttämöillä. Etenkin SDP:n ja kokoomuksen keskinäisessä kilpailussa Tampere on tärkeimpiä taistelutantereita.
Entä keskusta? Tampereelle muutetaan paljon keskustan vahvoilta kannatusalueilta, joten olisiko keskustalla mahdollisuus nousta Tampereen mahtipuolueeksi tai edes keskisuureksi voimaksi?
Tampereen keskustan pormestariehdokas, kansanedustaja Jouni Ovaska näkee keskustan vaihtoehtona pöhöttyneelle sinipunalle.
– Olen huomannut, että olipa vallassa kokoomus tai SDP, politiikka on samanlaista. Tampereella käydään ikään kuin hallitusneuvottelut, joissa pormestariohjelma ratkaisee ja siinä määritellään seuraavan kauden isoimmat hankkeet.
Ovaska kuitenkin kiittää hyvää henkeä Tampereen päätöksenteossa.
– Päätöksiä Tampereella tehdään monesti maalaisjärjellä. Tampereella puolueiden politiikka on maltillisempaa kuin niiden valtakunnallinen linja antaa ymmärtää. Haluaisin, että Tampereella säilyisi yhteistyön kulttuuri päätöksenteossa myös jatkossa.
– Tällä valtuustokaudella on tehty päätökset ratikan jatkosta, henkilöratapihahankkeen edistämisestä ja olemme estäneet opetusryhmien koon kasvamisen, Ovaska kertoo Suomenmaalle.
Kampanjassaan Ovaska korostaa ennakoinnin ja varautumisen merkitystä. Tampere kasvaa, ja tämä saattaa tuoda mukanaan lieveilmiöitä.
– Monesti ne liittyvät asuinalueiden eriytymiseen, katujen turvallisuuteen, rikollisuuteen, kaupungin viihtyisyyteen ja siisteyteen. Haluan, että Tampere tiedostaa kasvun tuomat haasteet ja varautuu niihin, pormestariehdokas korostaa.
– Kaavoituksella voidaan vaikuttaa asuinalueiden monipuolisuuteen, ja lisärahoitusta voidaan ohjata koulutukseen alueille, joilla työttömyysaste on korkeampi tai suomen kielen taito heikompi. Kaupungin ja poliisin yhteistyöllä voidaan vähentää turvattomuutta kaduilla sekä lisätä kaupungin viihtyisyyttä.
Ovaskan kampanjateema ”askeleen edellä oleminen” ulottuu myös kokonaisturvallisuuteen.
– On tärkeää, että kaupunki omistaa energian, kuten sähkön ja veden tuotannon, sekä pitää hallussaan kriittisen infrastruktuurin ja suojaa sitä. Jatkossa talousarvion käsittelyyn on tuotava keskustelu varautumisen ja kokonaisturvallisuuden teemoista.
Hän tarjoaa tamperelaisille omien sanojensa mukaan ”kokeneen, yhteistyökykyisen ja eteenpäin katsovan pormestarin”.
– Tunnen kotikaupunkini ja sen tarpeet hyvin. Verkostoni ovat laajat Suomen rajojen sisäpuolella ja ulkopuolella.
– Iso ja dynaaminen kaupunki kilpailee myös kansainvälisesti.
Kaupunginvaltuuston keskustalaiset ovat Ovaskan lisäksi Vilhartti Hanhilahti ja Matti Järvinen. Kaupunginhallituksessa keskustaa edustaa Hanhilahti Järvisen ollessa tämän varajäsen.
Hanhilahti toteaa, että keskustalla ei juuri ole kolmen valtuutetun kokonsa tähden ”junttausvaltaa”, mutta keskustalaiset ovat tehokkaita, hyviä verkostoitumaan ja luomaan suhteita.
– Meistä pidetään, keskusteluyhteys on auki oikealle ja vasemmalle, ja sitä kautta olemme suurempia kuin miltä valtuutettujen lukumäärä näyttää.
Keskusta on Hanhilahden mukaan pitänyt esillä eritoten koulutukseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä asioita. Liikennepolitiikka on ollut tärkeä keskustalainen teema sekin.
Keskusta on puhunut kaupungin saavutettavuudesta sekä autoilun että joukkoliikenteen näkökulmasta. Ryhmäkokojen kasvusta keskusta on esittänyt huolensa, ja Ovaska on ajanut lapsibudjetointia.
Hanhilahden valtuustoaloite kaupunkiviljelystä on edennyt hyvinkin pitkälle.
– Uusia palstoja on hankittu, ja ne ovat olleet todella pitkälle varattuja, valtuutettu kertoo.
Aluepolitiikka on ollut keskustan leipälaji myös Tampereella. Haja-asutusalueet kuten maaseutumainen Teisko ovat olleet keskustan vahvaa ydintä sekä asiaosaamisen että kannatuksen suhteen. Tietty asianomistajuus näistä alueista on tullut luontevasti keskustalle.
Hanhilahden mukaan keskusta on vaikuttanut vahvasti etenkin rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä näillä alueilla. Esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseen asumiseen on puhututtanut viime aikoina.
Hanhilahti kertoo Tampereen haasteen tulevalla valtuustokaudella olevan talouden sopeuttaminen. 180 miljoonan sopeuttaminen kolmessa vuodessa ei ole pikkujuttu.
– Mitkä ovat ne arvovalinnat ja kohteet?
– Palveluiden kokonaisuus on iso kysymys, muutenkin kuin kuntatasolla. Miten palvelukokonaisuuden nivelkohdat saadaan toimimaan, ettei kukaan tipahda väliin. Tällaisia kuntapuolen ja hyvinvointialueen vastuiden nivelvaiheita on esimerkiksi koulupuolella ja työllisyyspalveluissa.
Vilhartti Hanhilahti kokee suhtautumisen keskustaan muuttuneen avoimemmaksi ja kiinnostuneemmaksi.
– Voi olla, että he, jotka ovat kyllästyneitä kokoomuksen hallituspolitiikkaan ja ehkä pettyneet perussuomalaisiin, ja jotka eivät koe SDP:tä ja vihreitä omakseen, voivat tulla meidän taaksemme.
– Itselläni on myönteinen tunne siitä, että ainakin säilytämme kolme paikkaa. En tiedä, jokin yllätyskin voi tässä muhia.
Hanhilahti näkee kunta- ja aluevaalien samanaikaisuudessa jännityselementin, joka voi palvella keskustaa.
– Tampereella tämä voi nostaa keskustaa. He, jotka äänestävät keskustaa aluevaaleissa, voivat Tampereella valita poikkeuksellisesti keskustan myös kuntavaaleissa. Tämän tietysti näkee vasta vaalien jälkeen.
Tampereella asuu puolet Pirkanmaan maakunnan noin 545 000 asukkaasta. Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin, ja Tampereen merkitys alueen sote- ja pelastustoimen ratkaisuissa luonnollisesti merkittävä.
Miten Tampereen merkitystä siis kuvaillaan koko maakunnan ja vaikkapa kehyskuntien näkökulmasta?
Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Janne Riitakorpi näkee Tampereen merkityksen olevan todella suuri myös keskustapiirin toiminnan näkökulmasta. Hän kiittää keskustan aktiivisuutta Tampereella, ja näkee Hanhilahden tavoin, että keskusta on Tampereella kokoaan suurempi toimija.
Riitakorpi katsoo, että sekä kunta- että aluevaaleihin on hyvät lähtökohdat. Keskustalla on Tampereella enemmän kuntavaaliehdokkaita kuin viimeksi ja aluevaaleihin saatiin Pirkanmaalla täysi lista, toisin kuin viimeksi. Puolueen painoarvo voi hyvinkin kasvaa.
Toiminnanjohtaja toteaa, että Tampereen mahdollisuudet koko maakunnalle kannattaa nähdä myönteisessä valossa. Tampereen vetovoimaisuus on ”ehdottomasti mahtavaa”, mutta kehyskunnat ja reuna-alueet tarvitsevat puolustajansa.
– Toivon, että Tampereen kasvu saataisiin hyödynnettyä koko Pirkanmaan eduksi. Se tosin vaatii sitä, että meillä on keskustalaisesti ajattelevia poliitikkoja eri päätöksentekoelimissä sekä Tampereella että hyvinvointialueella. Keskusta haluaa edistää koko maakunnan kehitystä, ei ainoastaan Tampereen.
Luvassa on Riitakorven arvion mukaan jälleen tiukka kisa ykköspaikasta SDP:n ja kokoomuksen välillä, mutta keskeltä käsin tätä kisaa on hyvä haastaa omalla vaihtoehdolla.
– Tamperetta on rakennettu kilpailuasetelmasta huolimatta hyvällä, laajalla poliittisella yhteistyöllä. Keskustalla on mahdollisuus olla myös eteenpäin vievänä moottorina tässä.
Keskusta tiedostaa, että Tampereelle muuttaa paljon väkeä keskustan vahvoilta alueilta. Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan mukaan heidät pyritään löytämään.
– Resepti on, että meillä on aktiivista, virikkeistä toimintaa sekä vastauksia ihmisten arjen huoliin ja kysymyksiin. Politiikassa olemme aktiivinen toimija ja otamme kantaa erilaisiin asioihin.
– Meillä on oma kansanedustaja Ovaska juuri Tampereelta sekä aktiivinen, monipuolinen ehdokasjoukko näissä vaaleissa. He nostavat esille erilaisia teemoja, jotka puhuttelevat monenlaisia ihmisiä. Näin kannatustakin kasvatetaan.
Riitakorpi ennustaa nousujohteista uraa. Edellisissä kuntavaaleissa keskusta sai Tampereella 4,2 prosenttia äänistä ja eduskuntavaaleissa 3,6 prosenttia.
– Kun puolue eduskuntavaaleissa 2027 tähtää takaisin suurimpien joukkoon, olen varma, että Tampereella keskustan kannatus on silloin yli kymmenen prosenttia. Täällä on potentiaalia, ja kun on hyvät teemat ja aktiivista toimintaa, keskustan on mahdollista menestyä erittäin hyvin suurissa kaupungeissa.
Vesilahden kunnanhallituksessa keskustan mandaatilla vaikuttava Aino-Riikka Simula näkee toiminnanjohtaja Riitakorven tavoin, että Tampereen vetovoiman kannattaa katsoa hyödyttävän koko maakuntaa.
Vesilahti on yksi Tampereen kehyskunnista ja osa Tampereen seutukuntaa. Seutukuntaan kuuluu Tampereen lisäksi kymmenen kuntaa, joiden katsotaan olevan samaa työssäkäynti- ja vaikutusaluetta. Tampereen kaupunkiseutuun taas lasketaan kuuluvaksi Tampere ja seitsemän kuntaa, joista Vesilahti on yksi.
Simula on toiminut Tampereen kaupunkiseudun yhtymäkokouksessa Vesilahden edustajana. Hänen kokemuksensa seutuyhteistyöstä ovat olleet hyviä.
– Elinvoima-asiat, reuna-alueiden joukkoliikenne, Business Tampere, nämä ovat olleet seudun yhteisiä asioita. Nyt saatiin neuvoteltua ja päätettyä MAL-sopimus, joka on tuonut paljon hyvää. Saatiin muun muassa miljoona euroa Vesilahti–Lempäälä -väliselle kevyen liikenteen väylälle. Hienoa, että tämän tarve nähtiin kaupunkiseudulla.
Simula toteaa, etteivät kaikki näe Tampereen vetovoimaa ja seutuyhteistyön tuloksia ympäryskuntien kannalta hyvänä asiana, mutta omakohtaisesti hän kokee Tampereen ennemmin tuovan elinvoimaa ympärilleen kuin imevän sitä naapureiltaan.
– Kaupunkiseudun vetovoima on kokonaisuus. Se säteilee myös ympäryskuntiin ja näkyy koko maakunnassa. Suurin veto ja imu on toki lähikunnissa. Meille Vesilahdelle muuttaa todella paljon lapsiperheitä, jotka käyvät töissä Tampereella tai muissa kaupunkiseudun kunnissa. Kaiken kaikkiaan Vesilahti on saamapuolella.
– Ehdottomasti hyvä asia, että keskuskaupunki vetää. Mutta pitää olla realisti kasvussa ja hereillä mahdollisten varjopuolien kanssa, Simula terävöittää.
Läheinen sijainti Tampereen kyljessä tarkoittaa, että moni palvelu voi puuttua kunnasta kokonaan.
– Minun näkökulmani sen pohjalta, mitä olen asiasta jutellut on, että suuressa kuvassa ei haittaa, että palvelut ovat Tampereella. Se ymmärretään, että kunnat ja kaupungit ovat erilaisia, ja erikokoisista kunnista saa erilaisia palveluita ja voi tehdä erilaisia asioita, Simula kertoo.
– Vaikka meillä ei ole vaikkapa kaikkia kulttuuripalveluja, joita Tampereelta taas saa, ne ovat saavutettavissa, koska tehdään hyvää yhteistyötä.
Tampereen seutu on ollut Simulan mukaan edelläkävijä seutuyhteistyössä.
– Tämä on ensimmäisiä alueita Suomessa, jossa on lähdetty tekemään seutuyhteistyötä ja ajattelemaan seutumaisesti.
– Kun mietin vaikkapa itseäni, miellän, että olen vesilahtelainen, mutta myös Tampereen kaupunkiseutulainen. Luulen, että me nuoremmat polvet ajattelemme enemmän myös kuntarajat ylittävästi, Simula pohtii.
Keskustan ikuisuuskysymys on se, miten suurimpiin Etelä-Suomen kaupunkeihin saataisiin kunnon jalansija. Tamperelaisvaltuutettu Hanhilahti näkee, että puolue ei ole onnistunut kunnolla kokoamaan kaupunkityötään selkeäksi ja tavoitteelliseksi.
– Vuosikaudet tätä on puhuttu, mutta jotenkin se aina lässähtää, Hanhilahti harmittelee.
– Kaupunkityötä pitäisi selkeästi tehdä enemmän myös valtakunnan tasolla, ja selkeästi kaupunkeihin kohdistuvaa politiikkaa.
Kaupunkityö on nyt ”hajautettu omituisesti joka paikkaan”.
– Vaikka on puhuttu, ei ole tehty sitä, että kaikkien kaupunkien valtuutetut koottaisiin ja istutettaisiin yhteen. Kysymyksittäin pitäisi sitten käydä läpi, mitä annettavaa keskustalla on, ja millaisilla asioilla keskusta voisi menestyä kaupungeissa.
Alue- ja kuntavaalit käydään huomenna sunnuntaina. Keskustan suuntaan vaikuttaa vahvasti myös se, miten puolue onnistuu keräämään ääniä suurimmissa kaupungeissa. Puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen on korostanut, että näillä vaaleilla on myös vahva yleispoliittinen merkitys etenkin välitilinpäätöksenä hallituksen onnistumiselle.