Keskusta haluaa poistaa ensikertalaiskiintiöt korkeakoulujen yhteishausta – ministeri Saarikko korostaa, että päätöksen pitää perustua faktoihin ja tilastoihin
Keskusta haluaa poistaa ensikertalaiskiintiöt korkeakoulujen yhteishausta.
Puolue linjasi asiasta sunnuntaina, kun puoluevaltuusto yhtyi Iisalmen Keskustanuorten puoluekokousaloitteeseen. Aloitteen mukaan jokaisella on oltava yhdenvertainen oikeus opiskella aiemmasta korkeakoulututkinnosta tai aiemmista korkeakouluopinnoista huolimatta.
Puoluevaltuusto päätti aloitteista, joita ei ehditty käsitellä syyskuun puoluekokouksessa.
Puoluevaltuuston mukaan ensikertalaiskiintiöt eivät ole toimineet halutulla tavalla.
Välivuosien määrä on kasvanut entisestään, sillä nuoret eivät uskalla ottaa korkeakoulupaikkoja vastaan, ja tämä on vain viivästyttänyt kouluttautumista, puoluevaltuusto linjaa.
– Keskusta ymmärtää, että ihmisten tilanteet ja maailma muuttuvat. Nuoren itsetuntemus kehittyy jopa 25-vuotiaaksi asti. Nuori voi helposti huomata muutaman opiskeluvuoden jälkeen erehtyneensä alavalinnastaan.
– Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi väyliä alanvaihtajille. Koronan tuoman kriisin vuoksi työmarkkinat muuttuvat vauhdilla, joten moni joutuu uudelleenkouluttautumaan. Ensikertalaiskiintiöt haittaavat tätä, puoluevaltuusto lausuu.
Korkeakoulujen on vuodesta 2016 lähtien pitänyt varata osa opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.
Ehdotettu kanta ensikertalaiskiintiöistä muuttui puoluevaltuustossa äänestyksen jälkeen.
Puoluekokouksen aloitevaliokunnan esitys oli, että puoluevaltuusto ei yhdy aloitteeseen ensikertalaiskiintiöiden poistosta. Valiokunta totesi, että kiintiöillä pyritään siihen, että korkeakoulujen yhteisvalinta olisi ensisijaisesti ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien väylä.
Puoluevaltuutettu Laura Rahko esitti, että vastaus muutetaan ja aloitteeseen yhdytään.
– Mikäli ensikertalaiskiintiö olisi opiskelemaan hakiessani ollut nykyisen kaltainen, en olisi nykyisessä ammatissani. Olisi jo aika myöntää, että ensikertalaiskiintiö on ollut epäonnistunut uudistus, joka on lisännyt välivuosia ja opiskelijoiden pelkoa ottaa vastaan opiskelupaikkoja sekä pahentanut hakijasumia.
Rahkon esitys sai paljon kannatusta.
Klaara Tapper huomautti, että vastauspohjassa vedotaan lähinnä siihen, että nuoret voisivat aloittaa korkeakouluopinnot nykyistä aiemmin.
– Tästä voidaan olla samaa mieltä, mutta ensikertalaiskiintiömalli ei vastaa tähän tavoitteeseen, koska se johtaa taktikointiin. Nuori ei uskalla ottaa vastaan mitään opiskelupaikkaa, ellei hän pääse ensisijaiseen vaihtoehtoonsa.
– Sivistysliike keskustan täytyy pitää kiinni mahdollisuuksien tasa-arvosta myös niiden hakijoiden kohdalla, jotka syystä tai toisesta haluavat vaihtaa alaa. Me emme voi rangaista nuoria niin sanotuista vääristä valinnoista, Tapper lisäsi.
Laura Hämäläinenkin sanoi, että ensikertalaiskiintiöistä tulee luopua, koska ne eivät palvele tarkoitustaan.
– Tavoite on ensikertalaisuuskiintiössä hyvä, mutta keino sanalla sanoen surkea, Juho Pulkka kiteytti.
Korkeakoulupolitiikasta vastaavat tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kiitteli puoluevaltuutettuja ”hyvästä ja tärkeästä koulutuspoliittisesta keskustelusta” sen jälkeen, kun Rahkon esitys oli voittanut äänestyksen.
– Perustelitte kokonaisuuden todella hyvin, näitte ongelmakohdat nykymallissa, ja minusta keskustelu tähän aloitteeseen liittyen oli todella ansiokasta.
– Vastuuministerinä teen nyt sitten parhaani tämän ensikertalaisuuskäytänteen osalta, että miten muutosta lähdetään ajamaan. Mutta sen pitää perustua tilastoihin ja faktoihin. Ja kun meillä on ne riittävän kattavasti käytössä, sitten mietitään miten tässä toimittaisiin, Saarikko sanoi.