Kello kävi, eikä loppua näkynyt – puoluekokous teki myöhään lauantai-iltana päätöksen aloitteiden käsittelyn keskeyttämisestä
Keskustan puoluekokoukselle tehtiin kaikkiaan 264 aloitetta, mutta niitä käsiteltiin lauantaina vain 122 kappaletta.
Yli puolet aloitteista odotti vielä vuoroaan, kun keskustan puoluekokousten menettelytapavaliokunnan entinen puheenjohtaja Antti Hietaniemi piti työjärjestyspuheenvuoron, jossa hän esitti niiden siirtämistä puoluehallitukselle ja tarvittaessa puoluevaltuustoon.
Kello oli tuolloin noin 22.40 lauantai-iltana, ja Hietaniemi perusteli esitystään sillä, että kokouksessa oli vain vähäinen määrä virallisia edustajia.
Hietaniemen esitystä kannattivat menettelytapavaliokunnan nykyinen puheenjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja keskustan entinen varapuheenjohtaja Juha Rehula.
Rusanen kertoo Suomenmaalle, että puoluekokouksessa oli tuolloin paikalla vain kolmisensataa äänestäjää, ja he tekivät päätöksen aloitteiden käsittelyn keskeyttämisestä yksimielisesti.
– Tuli selkeä esitys, jota kukaan ei vastustanut. Puoluekokousaloitteet täytyy käsitellä huolellisesti, ja puoluevaltuusto on kuitenkin ylin päättävä elin puoluekokousten välillä, Rusanen sanoo.
Helsinkiläinen keskustavaikuttaja Timo Latikka kertoo pitävänsä päätöstä puoluekokousaloitteiden siirtämisestä puolueen sääntöjen ja lainsäädännön vastaisena.
– Ilta oli jo pitkällä, joten inhimillisesti puoluekokouspäättäjiä voi ymmärtää, mutta tässä päätöksessä käytännöllisyys ohitti järjestödemokratian, puolueen säännöt ja lainsäädännön, Latikka kirjoittaa Suomenmaan mielipideosastolla.
Keskustan sääntöjen mukaan puoluekokouksessa käsitellään aloitteet, jotka puolueen jäsenyhdistykset ovat kirjallisesti esittäneet viimeistään kolme kuukautta ennen puoluekokousta.
Keskustan säännöissä päätösvalta aloitteista on nimenomaan annettu puoluekokoukselle, eikä tähän ole lisätty puoluehallitukselle tai puoluevaltuustolle päätösten delegoinnin mahdollistavaa sääntöä, Latikka toteaa.
Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen sen sijaan huomauttaa, että kaikkien aloitteiden käsittely olisi merkinnyt kokouksen venymistä pitkälle sunnuntain puolelle, ja kokous oli kutsuttu koolle vain perjantaiksi ja lauantaiksi 4.–5. syyskuuta.
– Voi kysyä, olisiko sekään ollut laillista, hän toteaa.
Pakarinen myös muistuttaa, että puoluekokous on keskustan ylin päättävä taho, ja se teki itse päätöksen aloitteiden siirtämisestä.
– Kyllähän puoluekokous voisi halutessaan päättää vaikka siitäkin, ettei puolueelle valita puheenjohtajaa, hän vertaa.
Pakarinen sanoo, että aloitteet menevät nyt puoluehallituksen kautta puoluevaltuustolle, joka on ensi kerran koolla marraskuun lopulla.
Hän on Rusasen tavoin sitä mieltä, että aloitteet eivät olisi saaneet arvoistaan käsittelyä nopealla aikataululla ja vähäisellä osallistujamäärällä.
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen katsoo, että puoluekokous täysin oikeutetusti pohti sitä, että kokouksessa oli paikalla suunnilleen saman verran päättäjiä kuin normaalisti puoluevaltuuston kokouksissa.
– Keskustan säännöissä ei kielletä aloitteiden päätösvallan siirtämistä eteenpäin, hän sanoo.
Pirkkalainenkin korostaa, että puoluekokousväki teki päätöksen itsenäisesti, eikä esitys tullut puoluejohdolta tai -hallitukselta.
– Ouluhallissa väki puhkesi spontaaneihin aplodeihin siitä päätöksestä.
Kokousta johtanut Oulun keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tuija Patana päätti puoluekokouksen muiden päätösasioiden jälkeen noin kello 23. Kokous oli alkanut yhdeksältä aamulla.
Pirkkalaisen mukaan pitkäksi venynyt lauantai osoitti, että kaksipäiväinen puoluekokous ei riitä asioiden käsittelyyn.
Keskusta tarvitsee jatkossa tavanomaisen kolmipäiväisen puoluekokouksen, hän sanoo.
– Terveysturvallinen kokous oli tällä kertaa tärkein periaatteemme, ja siksi ohjelma tiivistettiin kahteen päivään. Se mahdollisti sen, että suurin osa kokousedustajista tuli kokouspisteelle vain lauantaiksi. Kaikki ylimääräinen ohjelma yritettiin karsia pois, mutta se ei silti riittänyt, Pirkkalainen toteaa.