Kansanedustaja Pertti Hakanen on kokenut maatalouden ongelmat nahoissaan, mutta korjaa huhut konkurssista – “Lihasikaerä juuri kasvatettiin jouluksi"

Pirkanmaalaisen maatilan pihassa on salkoon nostettu karjalaisia värejä kantava viiri. Viiri muistuttaa Pertti Hakasta tämän juurista luovutetun Karjalan Viipurin läänin Pyhäjärvellä.

– Äiti tuli tänne alunperin siirtokarjalaisena. Isä on kotoisin täältä läheltä. Karjalaisuus on lähellä sydäntäni, vaikka en koskaan ole alueella asunutkaan. Se on läheistä ehkä siksi, että Karjala on luovutettu alue, jonne sukulaisilla on ollut vahva kaipuu. Se on ollut sitä kautta läsnä koko elämän, Hakanen sanoo.

– Ei ole kauaakaan, kun taas kävin äidin syntymäseudulla. Vaikka mummulan päärakennusta ei enää ole olemassa, löytyy pihapiiri aittoineen ja navetan kivijalkoineen sieltä yhä. Äidin kanssa en valitettavasti ehtinyt siellä koskaan käydä.

Hakanen on toiminut Karjalan liiton puheenjohtajana vuodesta 2017. Vaikka perinnetyö onkin tärkeä osa Hakasen elämää ja ruokakulttuuri ollut tuttua lapsesta asti, karjalan murretta hän ei ole opetellut.

– Ei minun kannata lähteä kaunista murretta pilaamaan, hän nauraa.

Vaikka Hakanen on identiteetiltään paitsi pirkanmaalainen ja karjalainen, on hän ollut suurimman osan elämästään satakuntalainen. Hakanen on likipitäen aina ollut kirjoilla samassa osoitteessa, mutta kotikuntia hänellä on ollut monia ja maakuntiakin kaksi. Syntymäkunta Tyrvää liittyi ensin Vammalaan, joka muodosti naapurikuntien kanssa Sastamalan vuonna 2009. Maakunta vaihtui Satakunnasta Pirkanmaahan 1997.

Pirkanmaan vaalipiiristä Hakanen lähti ehdolle eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2011. Toisella kerralla jo tärppäsi, ja Hakanen lopetteleekin nyt ensimmäistä kauttaan keskustan kansanedustajana. Jatkokausi on hakusessa.

Politiikan Hakanen löysi vasta pitkälti aikuisiällä. Vuoteen 2002 asti Hakanen teki 12-vuotisen uran armeijan leivissä opistoupseerina, eikä politiikalle voinutkaan löytyä tilaa. Vuonna 2004 Hakanen tuli valituksi Vammalan kaupunginvaltuustoon ja on siitä pitäen vaikuttanut paikallispolitiikassa.

Pienestä pitäen Hakaselle oli selvää, että hän haluaa maanviljelijäksi. 25-vuotias Hakanen ottikin tilan hoitaakseen EU-kansanäänestyksen kynnyksellä vuonna 1994.

– Silloin äänestin unionia vastaan, mutta nyt tuen vahvasti sitä, että jäsenenä pysytään. Suomi on kokoluokkaansa suurempi vaikuttaja EU:ssa, paljon suurempi kuin kukaan olisi liityttäessä uskonut. Nykyiset ja entiset ministerit ovat tehneet unionin suuntaan tärkeää työtä ja rakentaneet vahvoja kontakteja.

Itselleen läheistä maatalouspolitiikkaa Hakanen katsoo EU:n suuntaan toiveikkaana ja luottamuksella.

– Suomen erityisolosuhteet huomioidaan ohjelmakausi ohjelmakaudelta paremmin. Kun Suomi 1. heinäkuuta aloittaa EU:n puheenjohtajamaana, meillä on tuhannen taalan paikka tuoda esille omia näkemyksiämme ja vaihtoehtojamme.

Paitsi tilanpidon, Hakanen aloitti vuonna 1994 myös parisuhteen. Yhteistä taivalta Seija-vaimon kanssa kertyy 25 vuotta, aviovuosia 23. Pariskunnalla on kolme lasta.

Vuosia Hakaselle itselleen kertyy hieman ennen kevään eduskuntavaalipäivää 50. Hakanen haluaa mennä vahvasti eteenpäin ja edistää tärkeinä pitämiään asioita, mutta hän pysähtyy katsomaan myös taaksepäin.

– Kotoa opin työteliäisyyden merkityksen, ja sitä olemme yrittäneet kasvattaa lapsillemmekin. Tyytyväinen voi olla, että lapsista on kasvanut nuoria, jotka varmasti tulevat pärjäämään elämiensä poluilla.

Kotoa opin työteliäisyyden merkityksen.

Pertti Hakanen

Hakanen pitää poliitikkona etunaan sitä, että hän ymmärtää maatalouden haasteita omakohtaisesti. Kannattamattomuusongelmatkin Hakanen on joutunut kokemaan. Huhuja Hakasen tilan konkurssistakin liikkuu, mutta nämä väitteet hän korjaa alkuunsa.

– Toivon, että asioista puhutaan faktoilla. Olen julkisesti kertonut syksyllä 2017 hakeneeni tilalle yrityssaneerauksen. Se myönnettiin viime kesänä. Lihasikaerä juuri kasvatettiin jouluksi, ja kevään aikana pohdimme sianlihantuotannon roolia tilakokonaisuudessa. Viljelen edelleen sillä mittapuulla, miten on mahdollista ja elvytän elinkeinon saneerausohjelman puitteissa. Tämä ei missään nimessä ole loppu, Hakanen vakuuttaa.

– Tämä on kuitenkin tulevaisuuden ala, sillä ruokaa tarvitaan aina. Tuotantomuodot voivat muuttua ja erilaiset riskit kasvaa, mutta ehdottomasti voin suositella alaa nuorille. Meilläkin poika ottaa tilan jonain päivänä hoitaakseen.