Kansallispukujen suosio kasvaa – "Nuoret etsiskelevät äitien ja isoäitien vaatetuksia"
Kansallispukujen suosio on jälleen nousussa, kansallispukuasiantuntija Leena Korpi sanoo.
Jo 40 vuoden ajan kansallispukujen tekoa opettanut Korpi osallistui lauantaina yli sadan muun vieraan kanssa kansallispukujen tuuletuspäivään Oulun kaupunginkirjastolla.
Kansallispukujen tuuletuspäivä on imatralaisen Soja Murto-Hartikaisen keksintö. Mukaan projektiin ovat lähteneet Kalevalaiset Naiset ja monet muut kansallispukuharrastajat.
Kansallispukuja tuuletetaan elokuun alussa ympäri Suomea. Kuka vain saa osallistua tai järjestää oman tuuletustapahtumansa. Ideana on saada puvut pois kaapista pölyttymästä.
– Kansallispuvut on olleet nousussa monta vuotta, nuoret etsiskelevät äitien ja isoäitien vaatetuksia, Korpi kertoo.
Hänen mukaansa pukua käytetään kokonaisena muun muassa juhlissa, mutta puvusta voi käyttää joitain osia myös arkisemmin muiden vaatteiden kanssa.
Korpi muistuttaa, että kansallispukujen käytölle on eräitä sääntöjä. Jos esimerkiksi on muuten koko puku, muttei korua, ei asuun Korven mukaan pidä liittää vääriä koruja.
Kansallispuvut tehdään luonnonmateriaaleista kuten pellavasta ja puuvillasta.
– Mikäpä olisi ekologisempi ja kestävämpi kuin kansallispuku? Korpi huomauttaa.
Korpi kertoo, että 1700-1800-lukujen kaavat ovat upeita ja älykkäästi suunniteltuja. Hänen mukaansa niitä kannattaisi käyttää enemmänkin.
Pukeutumisella on osoitettu varallisuutta jo ammoisina aikoina. Siksi on Korven mukaan tärkeää, että kaupunkilaisempien pukujen kanssa käytetään mustia nahkakenkiä luonnonväristen tilalta.
Kansallispuku virallistetaan aina sillä perusteella, että siihen löytyy riittävästi esikuvia. Monia suosittuja pukuja ei ole virallistettu, mutta niitä tehdään silti. Sellaisia ovat Korven mukaan esimerkiksi Oulun seudun, Kainuun ja Peräpohjolan puvut.
Aikanaan kansallispukujen esikuvat ovat kertoneet, mistä niiden käyttäjät ovat tulleet. Erilaisilla puvun osilla on ollut tärkeä merkitys, esimerkiksi päähineestä on voinut päätellä naisen siviilisäädyn.
Nykyisin kansallispukuihin ei kuitenkaan vaadita juuria vaan oman pukunsa saa valita vapaasti.