Kaikki keinot pöydälle – EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan täysremontti käynnistyy tällä viikolla
Brysselissä Euroopan komissio esittelee keskiviikkona ehkäpä tämän vuoden painavimman lakipakettinsa. Luvassa on nippu uudistuksia, joiden avulla Euroopan unioni pyrkii saavuttamaan tiukennetut ilmastotavoitteensa.
Paketin vaikutukset tulevat näkymään aikanaan kaikkien suomalaisten arjessa, sillä siinä linjataan esimerkiksi, miten liikenteessä, asumisessa ja yritystoiminnassa vähennetään päästöjä. Komissio aikoo rukata muun muassa päästökauppaa, uusiutuvan energian kestävyyskriteerejä sekä energiatehokkuusvaatimuksia.
Kyseessä on valtavan iso remontti EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan kertaheitolla, tiivistää Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.
– Tässä paketissa on avoinna lähes kaikki EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntö ja jokseenkin kaikki työkalut ja ohjauskeinot, joita EU:lla on käytössään päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi, Tynkkynen sanoo STT:lle.
Komission julkistuksen jälkeen EU-parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto alkavat käsitellä ehdotuksia. Edessä on tiukka vääntö, sillä jo valmiiksi tiedetään, että EU-mailla on eriävä kantoja siitä, miten ilmastotoimia tulisi tehdä ja mitä ne saavat maksaa.
Kullakin jäsenmaalla on omat kipukohtansa. Suomessa huomio kiinnittyy erityisesti metsiin ja viennille tärkeään meriliikenteeseen.
Ilmastopaketin englanninkielinen nimi on Fit for 55, joka ei viittaa keski-ikäisten kuntokuuriin, vaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen. EU tavoittelee vähintään 55 prosentin vähennystä päästöihin vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Ennakkotietojen perusteella komissio on julkistamassa keskiviikkona kymmenkunta lainsäädäntöehdotusta. Voi olla, että vielä viime metreillä osa esityksistä siirtyy myöhemmin julkistettavaksi.
Lakimuutoksia on tehtävä, koska EU on kiristänyt ilmastotavoitteitaan. Lähtökohtana on, että unioni on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotetaan vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.
Taustalla on myös Pariisin ilmastosopimus, jossa otettiin vuonna 2015 tavoitteeksi lämpenemisen rajoittaminen ”selvästi alle” kahteen celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Toiveena olisi rajata lämpeneminen mieluiten 1,5 asteeseen.
Näihin tavoitteisiin ei nykytoimilla kuitenkaan ylletä.
Ilmastopaketin kulmakivenä voi pitää EU:n päästökaupan uudistusta. Sitran Tynkkysen mukaan uudistamista tarvitaan, jotta päästökauppa ohjaisi nykyistä vahvemmin päästöjen vähentämiseen.
Päästökaupassa on yksinkertaistetusti kyse kaupankäynnistä päästöoikeuksilla. Tällä hetkellä päästökaupan piirissä ovat suuret teollisuusyritykset ja energian tuottajat sekä EU:n lentoliikenne.
EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyy runsaspäästöisten toimialojen kokonaispäästöjen katto, eli enimmäismäärä, jota ei saa ylittää. Lisäksi päästöoikeuksien kokonaismäärä on rajallinen, mikä taas takaa päästöoikeuksille arvon. Kysyntä ja tarjonta määrittävät päästöoikeuksien hintaa.
Odotuksissa on, että komissio esittäisi päästökaupan laajentamista tie- ja meriliikenteeseen sekä rakennusten päästöihin. Tieliikenteessä käytännön vaikutukset voisivat näkyä esimerkiksi polttoaineen hinnan nousuna.
Suomessa on nostettu esiin päästökaupan laajentamisen vaikutukset talvimerenkulkuun. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) lähetti hiljattain komission varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille kirjeen, jossa hän muistuttaa talviolosuhteisen huomioimisesta.
Jäävahvistetut alukset kuluttavat paljon polttoainetta, mikä taas lisää niiden päästöjä. Jos meriliikenteen päästöjen hinta on hyvin korkea, Suomen viennin kilpailukyky saattaa heiketä, sillä vienti kulkee pitkälti merirahtina.
Hiilinielulla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ilmiötä tai prosessia, joka sitoo itseensä hiilidioksidia.
Komissiolta odotetaan myös esitystä siitä, miten ajatus EU:n hiilitulleista voitaisiin viedä käytäntöön. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen perusteella komissio aikoo esittää hiilitulleja aluksi vain tiettyihin tuotteisiin, kuten sähkön, teräksen, sementin, lannoitteiden ja alumiinin tuontiin.
Hiilitulleista on toivottu vaikuttavaa työkalua osaksi kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan. Yksinkertaistetusti hiilitullimekanismilla olisi tarkoitus estää niin sanottua hiilivuotoa ja painostaa EU:n ulkopuolisia toimijoita vähentämään päästöjä.
Hiilivuodolla tarkoitetaan sitä, että EU:n kiristäessä omia ympäristövaatimuksiaan runsaspäästöinen teollisuus siirtyy EU:n ulkopuolelle. Tällöin EU:n päästöluvut voivat näyttää paremmilta, mutta maailmanlaajuisesti päästöongelma ei ratkea.
Käytännössä EU alkaisi siis kerätä tullimaksuja EU:hun tuotavien tuotteiden ja materiaalien valmistuksessa syntyneiden hiilidioksidipäästöjen perusteella.
Liikenne on merkittävä päästöjen lähde EU:ssa, ja ilmastopaketin odotetaan vauhdittavan siirtymää kohti sähköautoja. Päästökaupan laajentamisen lisäksi komissiolta odotetaan ehdotusta, mihin mennessä uusien polttomoottoriautojen myynti tulisi lopettaa EU:ssa.
Uutistoimisto AFP:n mukaan kaavailuissa on, että kielto alkaisi vuonna 2035. Osa autonvalmistajista, kuten Volkswagen on jo kertonut aikovansa luopua polttomoottoriautojen myymisestä Euroopassa vuoteen 2035 mennessä.
EU:ssa on jo voimassa uusien autojen päästöraja, joka on tällä hetkellä korkeintaan 95 grammaa hiilidioksidipäästöjä kilometriltä. Päästörajaa on jo sovittu laskettavaksi tulevina vuosina, mutta komissio saattaa ehdottaa nyt aiempaa jyrkempää kiristystä.
Metsien kannalta komission ilmastopaketti tuo muutoksia maankäytön ja metsätalouden ilmastolainsäädäntöön, eli niin kutsuttuun lulucf-asetukseen. Se määrittelee, miten esimerkiksi metsien hiilinielu lasketaan.
Hiilinielulla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ilmiötä tai prosessia, joka sitoo itseensä hiilidioksidia.
Maaseudun tulevaisuus on kertonut, että komissio aikoo yksinkertaistaa metsien hiilinielujen laskentasääntöjä ja luopua päänvaivaa aiheuttaneesta vertailutasomallista vuoden 2025 jälkeen. Lehden näkemässä luonnoksessa yksityiskohtaiset laskentatavat olivat kuitenkin vielä auki.
Vuonna 2018 sovitun lulucf-asetuksen mukaan vuosina 2021–2025 metsien hiilinielun kokoa verrataan kauden 2000–2009 tietoihin. Näin kullekin jäsenmaalle syntyy oma vertailutaso. Kokonaisuuteen kuuluu myös joustoja, ja laskutapaa on arvosteltu monimutkaiseksi.
Metsäteollisuuteen vaikuttaa myös EU:n uusiutuvan energian direktiivi, johon komissio on esittämässä päivitystä osana pakettia. Direktiivissä määritellään esimerkiksi se, millainen puu voidaan katsoa kestäväksi raaka-aineeksi bioenergialle.
Metsiin liittyvät ilmastotoimet ovat herättäneet Suomessa paljon keskustelua ja eripuraa hallituksen sisällä. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi keskiviikkona, että keskusta ja SDP ovat linjanneet yhdessä tavoitteita, jotka eivät ole linjassa hallitusohjelman kanssa.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) puolestaan kommentoi, että Suomen EU:n suuntaan esittämät metsäkannat ovat noudattaneet niitä linjauksia, jotka valtioneuvostossa on yhdessä sovittu.
Tuppuraisen mukaan Suomi haluaa pitää kiinni siitä, että metsäpolitiikka pysyy kansallisissa käsissä. Ongelmana hänen mukaansa on, että esimerkiksi aiemmin vuotaneen metsästrategian luonnoksen perusteella komissio pyrki puuttumaan liian paljon asioihin, jotka kuuluvat jäsenmaiden päätösvaltaan.
STT:n on nähnyt uudemman luonnoksen strategiasta, jossa on lievennetty monia Suomessa huolta herättäneitä kirjauksia. Komissio julkistanee metsästrategian joko keskiviikon lakipaketin yhteydessä tai hieman myöhemmin.