Kääriäinen kokoaisi keskikentän "pyöreään pöytään" Ajatuspaja Alkion raportissa – pelastetaanko hyvinvointiyhteiskunta keskeltä?
Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet ovat etenkin demokratiassa, osallisuudessa, taloudessa ja koulutuksessa, Ajatuspaja Alkion Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee elinvoimaistamista -raportti osoittaa.
Pitkäaikaisen ex-kansanedustajan, ministerinä ja keskustan puoluesihteerinäkin toimineen Seppo Kääriäisen kokoama paperi kertoo, että hyvinvointivaltion ja -yhteiskunnan haasteet ovat moninaisia ja linkittyvät toisiinsa.
Puolueet tarvitsevat yhteistä tilannekuvaa, jotta haasteita voidaan lähteä ratkaisemaan. Samoin pitkän aikavälin tavoitteiden pitää olla yhtenevät, jotta uudistuksia ehditään todella saada aikaan.
– Hallitukset vaihtuvat neljän vuoden välein. Se on lyhyt aika etenkin suurten uudistusten näkökulmasta, Kääriäinen kirjoittaa.
Hän ehdottaa julkaisussa, että hallitus voisi järjestää tarpeen mukaan ”tulevaisuusfoorumeita”, joihin osallistuisi poliittisten päättäjien lisäksi etujärjestö- ja yritysjohtoa, akateemisen maailman sekä median ja kulttuurielämän edustajia. Tilannekuvan ja tavoitteiden taakse tarvitaan nimittäin koko yhteiskunnan voimaa.
Haasteena on politiikan polarisoituminen. Syrjäytyminen osaltaan lisää yhteiskunnan jakoa. Oikeisto- ja vasemmistoblokkien etääntyessä yhä kauemmas toisistaan raportissa korostetaan, että keskikenttää tarvitaan ratkaisijan rooliin.
Edellytykset keskikentän yhteistyölle ovat eri asia, kuten myös keskikentän määrittely.
Keskustan lisäksi keskikenttään voidaan lukea RKP ja kristillisdemokraatit nykyisistä eduskuntapuolueista. Keskikentän suhde vihreisiin ja perussuomalaisiin on paljolti kysymysmerkki, vaikka nekin voitaisiin keskelle lukea. RKP:n ja kristillistenkin on julkaisun mukaan itse selvennettävä, ovatko ne oikeistoa vai keskikenttää.
Tarve niin vasemmiston kuin oikeistonkin nousun patoamiselle ja demokratian turvaamiselle on perinteisesti tuonut keskikenttää yhteen, Kääriäinen katsoo.

Kääriäinen listaa kuusi kysymystä, jotka Suomen keskiryhmien olisi tarpeen ratkaista yhteisissä ”pyöreän pöydän” keskusteluissa. Kysymykset sivuavat vahvasti myös hyvinvointiyhteiskunnan haasteita, joita Kääriäinen raportissa erittelee.
Koollekutsujan vastuun Kääriäinen asettaa suurimman keskiryhmän eli Suomen Keskusta rp:n harteille.
Ensimmäinen kysymys kuuluu seuraavasti:
Onko tarpeellista ja mahdollista vahvistaa poliittisen kentän kolmijakoa ja keskiryhmien aatteellis- poliittista vaihtoehtoa vasemmistolle ja oikeistolle? Mitkä puolueet katsovat kuuluvansa poliittiseen keskustaan?
Toinen kysymys on seuraavanlainen:
Onko sillanrakentaminen mahdollista kärjistyvissä mielialoissa? Millaista on sillanrakentajan toiminta polarisoituvassa politiikassa?
Kolmas kysymys, ”Mitä on hyvinvointi kriisikestävässä hyvinvointiyhteiskunnassa? Onko tarpeen virittää keskustelua ihmisen hyvinvoinnin perusteista? Mitä ihmisyys ja vastuullinen vapaus tarkoittavat 2020- luvulla?” saa laajan käsittelyn jo aiemmin selvitysraportissa.
Kääriäinen keskittää tarkasteluaan esimerkiksi syrjäytymisen ja mielenterveyden kysymyksiin. Ruotsissa suureksi huoleksi noussut jengi- ja katuväkivalta on koko ajan suurempi kysymys myös Suomessa. Ratkaisuiksi tähän kuten muihinkin hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyviin kysymyksiin Kääriäinen nostaa esiin ennaltaehkäisevät toimet.
– Olennaista on tunnistaa ja tunnustaa syrjäytymisen riskit ja myös jengi- ja väkivaltaongelma. Yhtä olennaista on päästä nopeasti yhteistyöhön ongelman ja ennen muuta sen syiden poiskitkemiseksi. Ruotsin tie on vältettävä ja vältettävissä, kunhan ryhdytään toimeen heti.
– Kootaan kodit, koulut ja oppilaitokset, viranomaiset ja järjestöt yhteistyöhön niin, että nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa ja kokevat osallisuutta siinä. Näidenkin ongelmien ratkaisu lähtee kodeista ja perheistä, hän kirjoittaa.
Neljäntenä raportti kysyy, ”Millaisilla korjausliikkeillä elinvoimaistetaan hyvinvointiyhteiskuntaa?”
Elinvoimaistamisella raportoija viittaa esimerkiksi elämän ja yrittämisen edellytyksistä huolehtimiseen koko maassa. Elinvoimaistaminen on tiiviissä yhteydessä kriisinkestävyyden kanssa.
– Ilmaston muutos, huoltovarmuus- ja omavaraisuusvaatimukset ja turvallisuusnäkökohdat ovat nostaneet koko maan elinvoimaisuuden uuteen valoon. Kriisikestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen tuskin onnistuu ilman, että koko Suomen voimavarat – uusiutuvat luonnonvarat kärjessä – ovat käytössä.
– Huhtikuun 2023 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on otettava kantaa alueelliseen keskittymiseen, kun sen tehtävänä on rakentaa resilienttiä yhteiskuntaa, Kääriäinen heittää palloa.
Viidentenä ja kuudentena Kääriäinen osoittaa keskikentän pelaajille seuraavat kysymykset viitaten jo mainittuihin osallisuudenkin kysymyksiin:
Mitä poliittinen keskusta voi tai haluaa tehdä poliittisen kulttuurin tervehdyttämiseksi ja politiikan maineen sekä vetovoiman parantamiseksi? Tällä asialla on yhteys demokratian ”kilpailukykyyn”.
Voiko keskusta toimia aloitteentekijänä ns. tulevaisuusfoorumien järjestämisestä?
Ajatuspaja Alkion selvitys on jatkoa Politiikan keskikenttä – kysymyksiä keskustalle -selvitysraportille, joka julkistettiin tammikuussa 2022. Senkin kokoajana toimi Seppo Kääriäinen.