Kaakkois-Suomen keskustajohtajat aluerahoista: "Keskusta ei voi leimautua vain Itä- ja Pohjois-Suomen etujen puolustajaksi"
Jääkö Kaakkois-Suomi jälleen väliinputoajaksi EU:n alue- ja rakennepolitiikassa, kysyvät keskustan Karjalan piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi sekä Kymenlaakson piirin puheenjohtaja Riikka Turunen.
– Keskustelu rahoituksenjaosta on noudattanut pitkälti asetelmaa köyhä Itä- ja Pohjois-Suomi vastaan rikas ruuhka-Suomi. Suomen aluekehityksen kuva ei ole näin mustavalkoinen, he muistuttavat kannanotossaan.
Suomen Keskusta välittää koko Suomen elinvoimaisuudesta, eikä voi leimautua vain Itä- ja Pohjois-Suomen etujen puolustajaksi, he jyrähtävät.
– Ydinkysymykset, heikko pk-yritysdynamiikka ja negatiivinen työpaikka- ja väestökehitys sekä niistä aiheutuva moniongelmaisuus ovat erityisen kouriintuntuvia Kaakkois-Suomessa. Tilannetta heikentää entisestään itärajan koronasta aiheutuva sulkeminen.
Etelä-Suomeen kuuluvina maakuntina Etelä-Karjala ja Kymenlaakso rinnastetaan rahanjakokeskustelussa menestyvään ruuhka-Suomeen, vaikka Kaakkois-Suomen kehitys on ollut monilla mittareilla heikkoa ja Kymenlaaksossa jopa maan heikointa, keskustajohtajat huomauttavat.
– Päättymässä olevalla ohjelmakaudella rahoitustasossa on ollut jopa viisinkertainen ero Kaakkois- ja Itä-Suomen välillä Itä-Suomen hyväksi. Mikäli keväällä valmistelussa ollut esitys toteutuu, tilanne ei muutu tulevalla ohjelmakaudella. Nyt päätettävä taso on aikanaan pohja seuraavallekin 7-vuotiskaudelle, joten päätös vaikuttaa ainakin 14 vuotta.
Vaikka Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus on kokonaisuudessaan kasvamassa, Kaakkois-Suomeen esitetään Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta aiempaakin vähemmän, Kemppi ja Turunen harmittelevat.
– Esitys ei ole aluekehityksen valossa mitenkään perusteltua ja jättää Kaakkois-Suomen aluekehittämisjärjestelmän väliinputoajaksi.
– Tilanteesta kärsivät – paitsi korkeakoulut, kunnat ja kehittämistoimijat – etenkin pienet- ja keskisuuret yritykset. Euroopan aluekehitysrahaston varoilla voidaan tukea PK-yritysten investointeja ja aluetalouden uudistumista, he kirjoittavat.
Juuri näitä toimia kaivataan kaksikon mukaan teollisuuden rakennemuutoksesta ja työpaikkakadosta kärsivässä Kaakkois-Suomessa. Uusien työpaikkojen luominen on myös alue- ja rakennepolitiikan ohjelman keskeinen tavoite.
– EU-aluevaroja koskevassa ratkaisussa on huomioitava ruuhka-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen välissä olevat maakunnat, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Ratkaisun on oltava oikeudenmukainen niille alueille, joissa tarvitaan välineitä negatiivisen työpaikka- ja väestökehityksen katkaisemiseksi.
