Jättirekkojen määrä saattaa moninkertaistua jo ensi vuonna
Normaalia suurempia jättirekkoja on liikennöinyt Suomen teillä poikkeusluvalla jo useita vuosia. Tällä hetkellä näitä tavallista rekkaa pidempiä tai raskaampia HCT-rekkoja on viitisenkymmentä. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kuitenkin asetusmuutosta, joka sallisi jättirekkojen käytön liikenteessä ilman erillistä lupamenettelyä. Muutos voisi tulla voimaan ensi vuoden alkupuolella.
LVM:n johtava asiantuntija Erik Asplund kertoo, että tähän asti saadut kokemukset ovat olleet pääosin hyviä. HCT-rekkojen käyttö parantaisi hänen mukaansa kuljetustehokkuutta ja vähentäisi hiilidioksidipäästöjä.
– Jos ihan polttoainekustannuksista puhutaan, niin riippuen kuljetettavasta tavarasta hyödyt voisivat parhaimmillaan olla jopa 30 prosenttia.
Asplundin mukaan tarkkaa arviota ei ole tehty siitä, paljonko HCT-rekkoja tulisi liikenteeseen, koska määrä riippuu kuljetusyritysten kiinnostuksesta. Hän kuitenkin arvioi, että puhuttaisiin joka tapauksessa useista sadoista rekoista.
Tähän asti jättirekat ovat voineet ajaa vain ennalta sovittuja reittejä. Esimerkiksi Kuntaliitto on ilmaissut huolensa tilanteesta, jossa ylipitkät rekat saisivat ajaa millä tahansa kadulla, ellei sitä ole erikseen kielletty. Kuntaliiton mukaan kadut on mitoitettu ja rakennettu nykyisten säädösten mukaiselle kalustolle. Jättirekkojen taloudellisia ja ympäristöhyötyjä on liiton mukaan myös liioiteltu.
Asplund muistuttaa, että kaikkein pisimmillä yhdistelmillä liikennöidään yleensä lähinnä teollisuuslaitosten, kaupan keskusten ja suurten terminaalien välillä.
– Pääsääntöisesti se tieverkko, mikä soveltuu nykyisille yhdistelmille, soveltuu myös pidemmille yhdistelmille, Asplund sanoo.
Jättirekkoja on käytössä paljon esimerkiksi puutavaran ja merikonttien kuljetuksessa. Myös elintarvikkeiden ja kappaletavaran rahtauksessa on hyödynnetty HCT-yhdistelmiä. Tällaisten kuljetusten määrä lisääntyy tulevaisuudessa, kun tehtaat ja kaupan keskittymät kasvavat.
Schenker Oy:llä on käytössään kaksi HCT-rekkaa, jotka kulkevat Sipoon ja Seinäjoen sekä Turun ja Vantaan välillä. Toimitusjohtaja Petteri Nurmi kertoo, että yhtiön kokemukset ovat olleet positiivisia sekä tehokkuuden että turvallisuuden kannalta.
– Tarkoituksemme on lisätä näiden yhdistelmien määrää ensi vuoden aikana. Meidän näkövinkkelistä HCT-yhdistelmät sopivat säännölliseen pitkänmatkanliikenteeseen sekä terminaalien väliseen runkoliikenteeseen.
Pisimmät HCT-rekat voivat olla jopa 34-metrisiä. Autoilijan on hyvä muistaa, että tällaisen yhdistelmän ohittaminen kestää kauemmin ja vaatii pidemmän matkan kuin perinteisen yhdistelmän tapauksessa.
Komisario Ilkka Kantola Länsi-Uudenmaan poliisista kertoo, ettei hän ole kuullut HCT-yhdistelmien aiheuttaneen onnettomuuksia tai muita ongelmia. Kuitenkin, jos valtatien liikenne on vaikkapa onnettomuuden vuoksi jouduttu ohjaamaan kiertotielle, on joskus ollut epäselvää, soveltuuko kiertotie suurimmille HCT-rekoille.
– Välttämättä pelastuslaitokselta tai poliisilta ei löydy ammattitaitoa sanoa jokaisesta kiertotien risteyksestä, että mistä kaikista sellainen mahtuu kääntymään. Saattaakin olla viisaampaa jäädä odottamaan sinne tien varteen, kunnes tie avautuu.
Vaikka jättirekat eivät ole aiheuttaneet ongelmia pääteillä, Kantolakin epäilee niiden soveltuvuutta taajamiin ja kaupunkien keskustoihin.